Kolmannen sektorin saavutettavan viestinnän pariin päästiin Citizen Think Tankin miiteissä ensin miettimällä osittain jo nykyisyyttä, osittain vasta tulevaisuutta, eli kirjastojen virtuaalisia tauluja, joilla voi selata tapahtumia kuin sanomalehdestä ammoin. Suurissa kaupungeissa kaupungin kirjastoissa on useissa jo mahdollista hakea tietoa koneelta ja infotauluilla pomppivat milloin mikäkin, mutta pienemmillä paikkakunnilla resurssit ja tarvikkeet ovat vähäisemmät.
Miiteissä ajatuksia heiteltiin puolin ja toisin, ja idea jalostui talven aikana yleisemmin saavutettavampaan tapahtumatietoon. Pohdimme avoimen datan mahdollisuuksia sekä alueellisesti tiedon jakamisen edistämiseksi että koko maan kattavan tapahtumasivun hyötyjä. Tutkimme referenssinä sekä alueellisia että valtakunnallisia tapahtumasivuja. CTT:n miiteissä haaveiltiin koko Suomen kattavasta avoimen datan tapahtumasivustosta, jossa olisi esillä sekä kolmannen sektorin toiminta että julkiset ja yksityisen sektorin tapahtumat, mistä olennaisen tiedon voisi sitten organisaatiot ja vastaavat sivustot ns. poimia omalle sivustolleen intressiensä mukaan. Nykyisissä alueellisissa sivustoissa kritisoimme, kuinka raja-alueiden asukkaat joutuvat etsimään tietoa usein monelta sivustolta. Voisiko tulevaisuudessa tapahtumatieto päivittyä omalle laitteelle GPS:n kautta? “Siri, seison ulko-ovellani: mitä kahdeksan kilometrin säteellä tapahtuu tänään?”
Miten saada näkyvyyttä pienemmille tapahtumille?
Myönsimme itsellemme, että koko Suomen kattavassa tapahtumasivustossa tapahtumat silti keskittyvät suuriin kasvukeskittymiin, jolloin pienelle paikkakunnalle ei edes avoimen datan valtakunnallinen sivusto toisi hyötyä enempää kuin paikallinen info. Avoin tapahtumatieto ei lisää tapahtumien määrää, mutta ehkä myös pienemmät tapahtumat saisivat näin tasapuolisemmin näkyvyyttä? Tapahtuman ilmoittajalle on etu, ettei tietoa tapahtumasta tarvitse kirjoittaa kymmenelle sivustolle, vaan yhdelle kanavalle ilmoittaminen riittäisi tiedon laajaan levitykseen.
Otimme kolmannen sektorin saavutettavamman tapahtumaviestinnän projektin tiimoilta yhteyttä Tavastia Events -tapahtumasivustosta projektityöntekijöihin. Tavastia Events -sivustolla voi syöttää ja hakea tapahtumatietoa kuka tahansa tapahtuman koosta ja aiheesta riippumatta REST-rajapinnan kautta. REST-rajapinta on toimiva ratkaisu muun muassa sovelluskehittäjille, sekä niille, jotka haluavat esittää tiedot omilla kotisivuillaan haluamassaan muodossa. Tavastia Events on kehitetty Hämeen ammattikorkeakoulun AvoinHäme-hankkeessa, jonka päärahoittajana toimii Hämeen liitto (EAKR) ja se perustuu Helsingin kaupungin avoimella lähdekoodilla julkaisemaan Linked Events -tapahtumarajapintaan.
Millaista on saavutettava tapahtumaviestintä?
Yhteisessä tapaamisessamme Tavastia Eventsin kanssa CTT-alustalla keskustelimme avoimen datan ja Tavastia Eventsin ratkaisuista tapahtumatietojen saavutettavuuteen. Avoimen rajapinnan ratkaisuja on Tavastia Eventsin lisäksi muitakin, mutta toistaiseksi sivustot eivät tarpeeksi kommunikoi keskenään, jolloin täysin avoin datan jakaminen ei vielä ole mahdollista. Onko kyseessä rahoitus vai intressit, jäi epäselväksi.
Tavastia Events on toiminut asiassa pilottihankkeena, sen rahoitus päättyi vuoden 2020 huhtikuussa, joten helmikuussa keskustellessamme oli vielä paljon epävarmuutta ilmassa siitä, kuinka sivusto jatkaa olemassaoloaan. CTT:n ja taustaorganisaatioiden Kukunori ja Kakspy ry puolesta kysyimme tapahtumasivun rakenteesta ja hakukriteereistä, olisiko mahdollista lisätä sivuston “haku-tägeihin” esimerkiksi mielen hyvinvointi, kulttuuri ja hyvinvointi tai vertaistukea -teemoja perinteisten konsertit, luennot ja urheilutapahtumat lisäksi. CTT:n miiteissä pohdimme, kuinka avoimuus ja kannustus tämän aihealueen tapahtumiin voisi madaltaa kynnystä osallistua. Kuulimme, että pääosa sivustolla tapahtumia hakeneista käyttää avointa sanahakua valmiiden vaihtoehtojen sijaan.
Mistä yhteistyökumppaneita?
Tapaamisen jälkeen pohdimme Citizen Think Tankissa saavutettavan järjestö- ja yhdistysviestinnän tarvetta juuri stigman eli häpeäleiman purkamisessa. Suuret tapahtumajärjestäjät näkyvät jo nyt tapahtumasivuilla, ja näitä sivuja on useita. Mahdollisuus panostaa mainontaan rahallisesti nostaa tapahtumien näkyvyyttä. Kolmannen sektorin toimijoiden työ jää herkästi vähemmälle huomiolle, vaikka toimintaa ja toimijoita on laidasta laitaan, ja kolmannen sektorin työ tukee vahvalla panostuksella mm. julkisen sosiaali- ja terveyspuolen kantokykyä. Päätimme helmikuussa ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin tapahtumasivuston ylläpitäjiin, ja tuoda esiin nimenomaan kaupungin intressi saada ihmiset löytämään mielekästä, merkityksellistä ja arjen toimintakykyä tukevaa toimintaa.
Tapasimme Helsingin kaupungin tapahtumapuolen tiimiä, jotka kertoivat, että heillä onkin juuri työn alla uudet verkkosivut, ja mielellään keskustelevat kanssamme, jotta sivusto tukee tarkoitustaan. Edelleen kuului epäileviä ääniä, auttaisiko hakusanoina “hyvinvointi ja kulttuuri” tai “vertaistuki” ohjaamaan tietoa etsiviä toimintojen piiriin, mutta toimme esiin Helsingin kaupungin mahdollisuuden ns. brändätä itsensä mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Kaupungin edustajat olivat hyvillään, että kolmannen sektorin toimijat tulevat ns. yhteisönä CTT:n kautta asian kanssa puheille. Kaupungin toimijat ehdottivat, että mikäli tieto kolmannen sektorin yksittäisistä tapahtumista ja säännöllisestä toiminnasta todella löytyisi kaupungin sivuilta, voisivat he osaltaan lisätä mm. sote-alan järjestöjen toiminnan näkyvyyttä sekä tapahtumasivulle että muussakin viestinnässään, kampanjamaisesti. Kaupunki ehdotti yhteydenpidon jatkumista ja syksyllä (korona-kevät saattaa vaikuttaa aikatauluihin), kun sivustoa testataan, voisi yksi testausporukka tiedon lisäämisen, etsimisen ja hakukriteereiden suhteen olla nimenomaan kaupungin kolmannen sektorin toimijat. Mielellämme, vastasimme.
Yhteistyössä on voimaa
Citizen Think Tankin slogan alusta saakka on ollut: “Muutos tapahtuu, kun yksilö löytää yhteisön”. Toimessani digifasilitoinnin koordinaattorina olen todella huomannut tämän. CTT on kasvanut ja kehittynyt toimintansa aikana, ja paljon on, jota jatkossa CTT tai vastaava yhteiskehittämisen alustan tulee ottaa toiminnassaan huomioon. Kuitenkin, sen CTT on ehdottomasti todentanut, että yhdessä äänemme kuuluu kovempaa. Elämässä monesti toimimme rutiinin ohjaamina vaikka tilanteet muuttuvat. On ollut hienoa tavata ihmisiä, jotka ovat myös pysähtyneet miettimään, miksi itse asiassa toimimme näin kun toimimme, kun toinenkin tapa olisi! Yhteiskehittäminen on itselleni nimenomaan merkinnyt sitä, että tuodaan esille toimintatapoja – harvemmin mitään ihan uutta ja yllättävää – ja muutosmuotoiluprosessin avulla pilkotaan se pienempään, jotta päästään katsomaan mikä itseasiassa oli se tarve, johon tämä toimintamme tähtää. Täyttääkö toiminta tarpeensa? Kuinka tarpeen voisi toteuttaa toisin, miten se parantaa tilannetta?
CTT on toiminut tilanteessa alustana tälle keskustelulle, ja ehdottomasti jatkossa toivon, ettei keskusteluyhteys yksityishenkilöiden, järjestöjen ja muiden organisaatioiden sekä kansalaisyhteisöjen, oli ne kaveriporukoita tai suurempia joukkoja, vähenisi vaan jatkaisi kasvuaan kohti avoimempaa yhteistyötä. CTT voisi olla paikka pitchata omia ideoita, kuulla erilaisia näkökulmia, jatkaa uudestaan yksittäin tai pienemmässä porukassa ja taas palata yhteen testaamaan. Yksin ei kukaan saa muutosta tehtyä – joustavalla yhteistyöllä voimme vaikuttaa ilmapiiriin, ajatuksiin ja käytäntöön!
Blogisarjan seuraavassa julkaisussa kerromme loppukevään kehittämisprojektista nuorten aikuisten mielenterveyden edistämiseksi, josta kasvoi loppuvuodeksi oma uusi hankkeensa. Lisätietoa kehittämishankkeista ctt@kukunori.fi.
Fanni-Laura Mäntylä
Kirjoittaja toimii Citizen Think Tankin digifasilitoinnin koordinaattorina, ja nauttii yhteisistä ajatushautomoista: “Ääneen puhuminen kannattaa aina.”
Citizen Think Tank (CTT) on kokeilukulttuuria edistävien hankkeiden Propellipäät (Kukunori) ja Lov Me (Kakspy ry) yhteinen projekti, joka käynnistettiin lokakuussa 2019. CTT on fasilitoidun eli tuetun yhteiskehittämisen alusta, jossa yhteiskehittämisestä kiinnostuneet voivat avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä digifasilitaattoreiden tuella muutosmuotoiluprosessin avulla kehittää yhdessä ratkaisuja terveyden, hyvinvoinnin ja kulttuurin kysymyksiin.
