Kevät 2020 tulee jäämään historiaan mullistavana ajanjaksona. Jos kevättä kuitenkin monipuolisesti tarkastelee, on se luonut paljon uutta maata mitä kyntää. Moni toimija, joka ennen on toiminut vain kohdakkain, on löytänyt keinoja tavoittaa ihmisiä virtuaalisesti. Samoin monet, jolle kasvokkainen toiminta on haastavaa, on voineet löytää enemmän tarjontaa, johon uskaltaa ja päästä mukaan kotoa käsin. Citizen Think Tankin näkökulmasta kevät muutti paljon sitä, minkälainen ajatus yhteiskehittämisen alustaa vie eteenpäin. Tuleeko yhteiskehittämisestä harrastus? Toimintaympäristöstä paikka tavata samanmielisiä ja päästä keskustelemaan uusista näkökulmista.
Mikä on tulevaisuuden Citizen Think Tankissa merkittävää, miten se lunastaa paikkansa? CTT 2.0 -ajattelussa joustavuus ja tarpeenmukaisuus korostuu, esimerkiksi yhteiskehittämiseen käytettävän alustan valinnassa. CTT 2.0 on kuin linja-auto: linja-autoa tarvitaan matkustajien kulkuvälineeksi, se on tärkeä väline, mutta itse matkasta merkittävän tekee se, kuka ja ketkä matkustavat, minne matkustavat, kenet ja keitä tavataan matkan varrella ja minkälaisia uusia maisemia matkalla näkee – miltä tutut maisemat näyttävät kotiin palatessa? Linja-auton sijaan joskus paremmin pääse junalla, laivalla tai riippusiltaa pitkin. Yhteiskehittäminen on tulevaisuutta, fasilitoitu yhteiskehittäminen on sitä, että valitulla kulkuvälineellä on kuljettaja, ja reitti ja aikataulu on pääpiirteittäin suunniteltu. Tuleeko CTT 2.0 bussikyydit aikatauluttaa: milloin bussi kulkee? Haluammeko non-stop joukkoliikenteen, jolloin yhteiskehittämisen matkaan pääsee kuka, missä ja milloin vain? Olisiko hyvä myös suunnitella reittimatkoja: kaikki tiettyyn suuntaan menevät tai kaikki samaan aikaan liikkuvat mukaan linkkaan samanaikaisesti?
Pidimme kesäkuun alussa kaksi avointa CTT 2.0 -kehittämistapaamista Zoomin ja Padletin välityksellä, jossa kirjasimme toiveita yhteiskehittämisen jatkoon. Tapaamisessa CTT 2.0 -kärkiteemaksi koettiin juuri siltojen rakentaminen. Fasilitoinnin ja eri toimijoiden yhteisen kehittämisen koordinoijalla koettiin oleva tärkeä osa tiedon lisäämisessä ja levittämisessä siitä, mitä ns. kentällä tapahtuu ja mitä tarpeita alan toimijoilta sekä käyttäjiltä kumpuaa. CTT 2.0 tai 24/7 -yhteiskehittämisen alusta voi toimia hyvänä myös kansainvälisessä työskentelyssä, jossa aikaerot toimivat rajoitteina. Kansainvälisyys ylipäänsä oli yhtenä huomiona yhteiskehittämisessä, myös Suomessa asuu paljon mm. englanninkieltä puhuvaa väestöä. Citizen Think Tankissa toimimme kaksikielisesti, ja Facebookissa Uteliaiden kehittäjien vertaisverkoston lisäksi onkin syntynyt myös Social Innovation for Systems Change Finland -FB-ryhmä.
Tiedostojen jako- ja kommentointi ominaisuus lokaatiosta ja ajasta riippuen; “muistina toiminen”, koettiin tapaamisessa erittäin arvokkaana ominaisuutena. Organisaatioihin liittymättömien yhteiskehittäjien mukaan yhdessä ideoimaan saattaminen voi auttaa toiminnan kehittämiseen ja yhteisen alustan kautta voi yksittäinenkin toimija löytää organisaation, jonka kautta esim. hankerahoituksen hakeminen on mahdollista. CTT 2.0 voisi toimia nonformaalisen oppimisen välineenä, ja se voisi tuoda lisäarvoa järjestöjen vapaaehtoistehtäviin sekä oppilaitosten yhteiskehittämisilmiöiden opiskeluun – voisiko yhteiskehittämiseen osallistumisesta saada opintopisteitä?
Tapaamisessa pohdimme, kuinka me yhteiskehittäjät voisimme jatkuvalla tavalla pysyä kartalla siitä miten ideat, toiminta ja tulokset palautuisivat alustan tietoon, kun ne lähtevät maailmalle? Ideoita? Tulisiko yhteiskehittämistä arvioida jatkuvalla pulssikyselyssä? Tulisiko yhteiskehittämisen alustan ympärille kasvattaa brändiä aihetunnistimilla ja sosiaalisen median markkinoinnilla, voisimmeko tällä tavalla “oikeuttaa toimintaamme” korkeammalle taholle? Eri alojen törmäyttäminen ja helppokäyttöisyys nousivat kriteereiksi yhteiskehittämisen toimintaympäristölle, ja koordinointiin kohdistuvasta resurssipulasta johtuen idea kiertävästä vastuusta heitettiin ilmoille: Voisiko CTT 2.0 -toiminnan pyörittämisvastuu vaihdella eri organisaatioiden tuoden kyytiin heidän asiantuntemukseensa koskettavia ongelmia, ratkaisuja tai muita kehittämistarpeita vain yhden toimijan kuormittamisen sijaan.
Citizen Think Tankin ja tulevan CTT 2.0 -toiminnan hyvinvointivaikutuksista tapaamisessa listattiin yhteisöllisyys, ns. joukkovoima, eri näkökulmien yhteen saattaminen. CTT toiminnassa hyvää kuluneena talvena ja keväänä oli mahdollisuus tavata muita innostavassa ilmapiirissä, yhteisellä asialla: yhteenkuuluvaisuuden tunne lisääntyi, vaikka tapaamisten asiat vaihtelivat. CTT-toiminnassa mukana ollut kertoi odottavansa viikon säännöllisiä tapaamisia, “niistä saa virtaa”. Tapaamisaikataulu rytmittää arkea ja vaikka kehittäminen tapaamisten ulkopuolellakin jatkuu eriaikaisesti, säännölliset tapaamiset ja vapaus osallistua aina, kuin nämä omaan aikatauluun sopii, mahdollistaa useamman mukaan pääsyn.
Tapaamisessa mietittiin myös, kuinka joskus omasta ajatuksesta “luopuminen” yhteiseksi ja itse kehittäminen toimintana saattaa aiheuttaa tunteita, jotka koetaan hyvinvontia heikentävänä. Miten näitä tunteita ja kokemuksia, kuten ahdistusta aiheen tai teeman ympärillä, saavutettavuuteen liittyviä ongelmia ja uskallusta yrittää, jos “muut osaavat paremmin” joko aihetta tai teknisiä sovelluksia, erillisyyden tunnetta yhteiskehittämisen parissa, jos ei “pääsekään mukaan porukkaan” ja kokemusta, ettei tule kuulluksi voisi huomioida toimintaa suunnitellessa ja fasilitoidessa. Minkälaista tukea tai rakenteita tämän ilmiön ympärillä voisi toteuttaa?
Citizen Think Tankin kolme yhteiskehittämisprosessikehittämisideaa on heinäkuussa jo julkaistu, lisää alustalla esiin tuotuja kehittämisideoita julkaistaan lyhyinä blogiteksteinä 12.8. alkaen. Itselleni, CTT:n työntekijänä parasta ovat olleet linja-autovertaukseni “matkustajien” kanssa keskustelut! Näen Kynnyksen yli yhdessä -projektissa osasia ja versoavia ituja kahdesta edellisestä prosessista vapaaehtoistyön sekä saavutettavan viestinnän tiimoilta, sekä muista keskusteluista, joita Citizen Think Tankissa on käyty. Kaikki CTT:n kehittämisideat ovat vapaata riistaa. Ne eivät ole valmiita, eikä mistään ikinä täysin valmista tulekaan. Ota onkeen, keskustele ja vaihda ajatuksia, muokkaa ja toteuta! Yhdistä voimat toisen kanssa – matkusta bussilla! Itselläni jo päässä vilisee ideoita, kuinka Kynnyksen yli yhdessä 2.0 voi yhdistää alueellisia toimijoita saman aiheen ympärillä…. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, kun löytää yhteisen nimittäjän!
Lisätietoa kehittämishankkeista ctt@kukunori.fi.
Kynnyksen yli yhdessä -projektin verkkosivusto lanseerataan elokuun puolella osoitteessa TUNTUU.FI / KÄNNS.FI / IFEEL.FI, seurailkaapa somea!
Fanni-Laura Mäntylä
Kirjoittaja toimii Citizen Think Tankin digifasilitoinnin koordinaattorina, ja nauttii yhteisistä ajatushautomoista: “Ääneen puhuminen kannattaa aina.”
Citizen Think Tank (CTT) on kokeilukulttuuria edistävien hankkeiden Propellipäät (Kukunori) ja Lov Me (Kakspy ry) yhteinen projekti, joka käynnistettiin lokakuussa 2019. CTT on fasilitoidun eli tuetun yhteiskehittämisen alusta, jossa yhteiskehittämisestä kiinnostuneet voivat avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä digifasilitaattoreiden tuella muutosmuotoiluprosessin avulla kehittää yhdessä ratkaisuja terveyden, hyvinvoinnin ja kulttuurin kysymyksiin.
