Follow Us On

GFP (Guided Functional Peer support)

GFP, eli ohjattu toiminnallinen vertaistuki on Kukunorin koordinoima ja suomalaisessa mielenterveystyössä kehitetty innovaatio, joka perustuu ajatukseen ihmisen voimavarojen vahvistamisesta merkityksellisen tekemisen ja vertaisuuden kautta. Mallissa hyvinvointia rakennetaan yhdessä toimien – oli kyse musiikista, liikunnasta, peleistä, digitaidoista tai muusta yhteisestä kiinnostuksesta.

GFP toimii keskeisenä perustana Kukunorin työlle, ja sen periaatteita sovelletaan monissa eri toiminnoissamme – mutta myös laajemmin Suomessa ja maailmalla, tunnetuimpana esimerkkinä kulttuuripajat.

Mitä GFP tarkoittaa?

GFP perustuu ajatukselle, että hyvinvointi syntyy arjessa ja yhteisöissä, ihmisten välisessä yhteydessä. GFP:n ytimessä on ohjattu toiminnallinen vertaisuus – mallissa ihmiset toimivat yhdessä ja saavat tukea toisiltaan sekä koulutetuilta fasilitaattoreilta.

Mallin kolme peruspilaria: 

Ohjattu (Guided)  = työntekijät vertaisohjaajien tukena
Toiminnallinen (Functional) = ryhmissä keskitytään mielekkääseen tekemiseen
Vertaistuki (Peer support) = vertaisohjaajat ohjaavat erilaisia toiminnallisia ryhmiä, joiden sisältö määrittyy heidän vahvuuksistaan ja mielenkiinnon kohteistaan.

Vaikka vertaisohjaajat suunnittelevat ja ohjaavat toimintaa, ovat kaikki osallistujat vaikuttamassa toiminnan sisältöön ja yhteisön rakentumiseen.

Missä GFP:tä hyödynnetään?

Moni tuntee GFP:n mielenterveystyötä tukevilta kulttuuripajoilta, joissa mallia hyödynnetään ja toimintaa järjestetään koulutettujen vertaisohjaajien ja ohjaajien kanssa. Pajojen lisäksi GFP:tä voidaan soveltaa hyvin monissa erilaisissa ympäristöissä, kuten:

  • Kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa GFP vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.
  • Työpaikoilla, joissa GFP tukee mielen hyvinvointia jaetun tiedon, tuen ja vertaisuuden keinoin.
  • Vankiloissa, joissa GFP tukee vastuullisuutta, yhteisöllisyyttä ja toivoa.
  • Urheilussa ja vapaa-ajalla, joissa toiminta rakentuu jaetun tekemisen ympärille.
  • Digitaalisilla alustoilla, jotka mahdollistavat vertaistuen ja parhaiden käytäntöjen jakamisen yli rajojen.

GFP:n hyödyt hyvinvoinnille – mallin erityispiirteet

GFP eroaa monista perinteisistä mielenterveystyön malleista. Se ei ole hoitomenetelmä, terapia tai palvelu, vaan tapa mahdollistaa hyvinvoinnin rakentamista, yhdessä. GFP kutsuu ihmiset mukaan aktiivisiksi osallistujiksi ja kanssatoimijoiksi: vertaisuus nähdään enemmän vahvuuskeskeisenä toimintana kuin sairauskeskeisenä dialogina.

  • Toiminta ja vertaisuus ei keskity ihmisen diagnooseihin tai ongelmiin, vaan vahvuuksiin ja jaettuihin kiinnostuksenkohteisiin.
  • GFP:ssä luodaan hoitosuunnitelmien sijaan yhteisiä tiloja, joissa jokainen voi olla sekä oppija että ohjaaja – ei potilas tai asiakas.

Mallia hyödyntävien kulttuuripajojen kävijöille tehtävissä vaikuttavuusarvioinneissa on todettu mallin muun muassa vähentävän osallistujien ahdistusta ja yksinäisyyttä, vahvistavan itsetuntoa ja tukevan palaamista koulutuksen tai työelämän pariin.

 

GFP-mallin synty ja kasvu

GFP sai alkunsa Markus Raivion ideasta ja sitä testattiin ensimmäistä kertaa laajemmin vuonna 2009 ELVIS-hankkeessa, jossa etsittiin uusia tapoja vahvistaa nuorten mielenterveyskuntoutujien toimintakykyä. Raivio ja Niemikotisäätiö lähtivät kehittämään toimintaa, joka siirsi hyvinvoinnin rakentamisen painopisteen ammattilaisilta nuorille itselleen.

GFP on kehittynyt vuosien varrella monien toimijoiden yhteisen työn ja oivallusten tuloksena. Kukunori on ollut mallin keskeinen innovaattori ja tukenut sen kasvua niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

    • Roso-tuotanto loi ensimmäiset verkossa toimivat luovat kulttuuripajat nuorille. Uusin soveltamiskohde on Roso Games -pelinkehitysprojekti, joka hyödyntää digiympäristön mahdollisuuksia oppimisen ja osallisuuden alustana. 
    • Kulttuurikongi vei mallin vankiloihin, missä se on lisännyt toivoa ja osallisuutta.
    • Propellipäät testasi mallia kouluympäristöissä, vahvistaen yhteisöllistä oppimista.
    • Kävelyfutis lähti liikuttamaan päihde- ja mielenterveystoipujia ja myöhemmin myös muita inklusiivisesta joukkueliikunnasta hyötyviä yhteisöjä (ikääntyneet, työyhteisöt)
    • Mielenturvaa-verkosto toi GFP:n periaatteet työelämään ja tarjoaa jo lähes 65 työyhteisölle vertaisyhteisön ja tukea mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen arjessa.

GFP ei ole jäänyt yhteen muotoon, vaan sitä on sovellettu uusiin ympäristöihin ja yhteisöihin. Tänä päivänä Kukunori kouluttaa uusia fasilitaattoreita ja tukee sen skaalaamista mm. Keniassa, Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja eri puolilla Eurooppaa.

 

Kansainväliset tunnustukset vaikuttavasta mielenterveystyöstä

GFP vahvistaa yhteyttä, merkitystä ja toivoa ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Malli onkin helppo integroida osaksi arjen mielenterveystyötä ja yhteisötoimintaa. 

Innovatiivinen malli on saanut useita kansainvälisiä tunnustuksia ja huomiota:

GFP-malli osaksi omaa toimintaa?

Kukunorin tavoitteena on innostaa yhä uusia yhteisöjä omaksumaan GFP omiin tarpeisiinsa. Universaalia ja joustavaa mallia voi soveltaa monin eri tavoin omaan toimintaan sopivaksi omista lähtökohdista ja tarpeista käsin.

Ota meihin yhteyttä, jos haluat kuulla lisää GFP-koulutuksista, kansainvälisestä digitaalisesta alustasta, verkostoyhteistyöstä ja siitä, miten GFP:tä voisi hyödyntää teidän ympäristössänne!

Lisätietoja:

Kukunorin toiminnanjohtaja Markus Raivio
markus.raivio@kukunori.fi
p. 045 632 1973