Kukunorin yhteistyökumppanin GAMIAN-Europen taidekilpailu ”The Vibrant Mind” esittelee mielenterveyshaasteita kokeneiden taidetta ympäri Eurooppaa 2024 aikana. Yksi kilpailun finalisteista on traumaperäisestä syrjäytymisestä toipunut Suvi Miettinen, joka osallistui kisaan teoksellaan ”Island of Sorrow.” Millainen on Suvin tarina kilpailutyön takana? Mikä rooli taiteella on nykyään kokemusasiantuntijana vaikuttavan Suvin elämässä?
Kerrotko hieman itsestäsi: kuka olet ja kuinka päädyit osallistumaan kilpailuun?
Olen Suvi Miettinen, itseoppinut kuva- ja sanataiteilija, vammaistyön lähihoitaja, erityispedagogiikan opiskelija ja koulutettu kokemusasiantuntija. Kisa löytyi Taiteensulattamon kautta, joka edistää taidelähtöisesti positiivista mielenterveyttä.
Kipinä työn lähettämiselle oli se kannustus, jota olin saanut taiteen tekoon. Olen myös kokenut taiteen voiman omalle kuntoutumiselle. Haluan olla mukana viemässä eteenpäin tärkeää sanomaa taiteen hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta. Finalistiksi pääsy tuntuu erityisen hyvältä, sillä Gamian Europen ajamat asiat ovat henkilökohtaisesti tärkeitä.
Mistä kisatyösi ”Island of Sorrow” kertoo? Mikä on tarinasi teoksen takana?
Olen kokenut vaikean, vuosia kestäneen syrjäytymisen kahteen otteeseen. Syrjäytymisen syntymiseen liittyi useita nuoren ihmisen mielenterveyttä kuormittavia, traumaperäisiä ja puhtaasti epäonnekkaita vaiheita, aina koulukiusaamisesta virheelliseen diagnoosiin, lääkitykseen ja onnettomuuteen, joka aiheutti neurologisen vamman ja johti kognitiivisiin häiriöihin. Teokseni kertoo trauma-matkastani, omien rajojeni löytämisestä, lohdusta ja toipumisesta.
Olen tehnyt teoksen sairaalassaoloaikana ja se on minulle erityinen. Se oli ensimmäinen työ, joka auttoi minua huomaamaan, kuinka taidetta voi käyttää parantavalla tavalla omien kokemusten käsittelemiseksi. Työtä tehdessä syntyi myös runo, jonka lähetin teoksen mukana kilpailuun. Runo ja taideteos ovat erottamattomat, sillä teos syventää runoa ja toisinpäin.
Millä tekniikalla taidetyö on tehty? Millaista teosta oli tehdä?
Työ on tehty lyijykynillä piirtämällä ja puuväreillä värittämällä. Olin työtä tehdessä voimakkaiden tunteiden vallassa ja käytin piirtämisessä liikaa voimaa. Paperi oli haurasta ja voimakas kynän käyttö ja kyyneleet repivät sen pintaa. Halusin kuitenkin jatkaa työtäni kisaa varten syventämällä teoksen värejä. Väritin työn paperin haurauden vuoksi digitaalisesti. Teoksen sininen väri kuvastaa surua omasta traumatisoitumisesta ja vihreä syvän surun lievittymistä.
Miten voikaan jäädä niin monen aallon alle? Kivun paino jäädä pallealle? Jos toisten vuoksi on painunut syvyyteen, kuinka luottaa voi pinnalla seisovien hyvyyteen? Kuinka hukkunut voi edes pintaan päästä? Irrottautua kohmeesta ja kylmästä jäästä? Jos katsoo ylös ja haaveilee kesäsäästä, voiko uida ja tyyneen veteen päästä?
Kuinka taide ja mielenterveys liittyvät mielestäsi yhteen?
Taide ja mielenterveys liittyvät toisiinsa mielestäni monin tavoin. Taiteen tekeminen vapauttaa mieltä ja avaa tunteita. Ajattelen, että ihmisen mielen ja hyvinvoinnin tila vaikuttavat hänen tuottamaansa taiteeseen, kuten värien ja viivojen voimakkaaseen tai hentoon käyttöön. Monesti hyvinvoiva mieli voi ohjata tekemään kaunista ja seesteistä, kun taas haastavalta tuntuvassa mielentilassa tekijä saattaa toteuttaa työtään synkemmäksi.
Taiteen keinoin omaan mielenterveyteen on mahdollista vaikuttaa. Esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa omia ajatuksia voi kääntää myönteisemmäksi luomalla iloa ja lohtua tuottavia teoksia. Taide mahdollistaa ihmettelyä ja tutkimista lapsen tavoin ja sen rooli omien tunteiden ja kokemusten käsittelyssä voi olla merkittävä.
Mitä taide merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
Taide on ollut valtavan tärkeässä roolissa myös omassa toipumisprosessissa. Sairaala-aikana piirsin ja kuuntelin musiikkia päivittäin. Käsillä tekeminen on auttanut aivojani ja mieltäni toipumaan. Esimerkiksi klassinen musiikki rentoutti kehoani ja suomalaisen rap- musiikin avulla opettelin jälleen ymmärtämään suomen kieltä.
Taide merkitsee minulle yhteyttä itseeni, kokemuksiini ja haaveisiini. Se merkitsee myös yhteyttä sukujuuriini, sillä isoisäni oli ja kaksi enoani ovat kuvataiteilijoita. He ovat maalanneet paljon maisemia, minä maalaan mielenmaisemiani. Taiteen avulla voin myös ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, tuntea iloa ja yhteyttä toisiin ja luontoon. Taide tuottaa hyvinvointia ja hyvinvointi ja luovuus kuuluu kaikille!
Teet sosiaalisessa mediassa vaikuttamistyötä syrjäytymisen puolesta ja kerrot rohkeasti omista kokemuksistasi syrjäytymisestä. Miksi koet tärkeänä tuoda asioita esille yhteiskunnalliseen keskusteluun?
Kipinä @syrjaytymisesta_osallisuuteen -Instagram-tilin luomiselle oli yhteydenotot, joissa ihmiset kertoivat kokemuksistaan ja epäilyksistään toipumisen mahdollisuuden suhteen. Pohdin, mitä olisin itse nuorena tarvinnut, jotten olisi syrjäytynyt. Halusin kokemuksieni ja tiedon jaon kautta auttaa muita ja vahvistaa ihmisten uskoa toipumisesta. Myös opiskeluni aiheesta on lisännyt ja lisää ymmärrystä teemasta ja haluan jakaa sitä myös muille.
Syrjäytymisestä käytävän yhteiskunnallisen keskustelun luonne on mielestäni hyvin kapea-alaista ja syrjässä olevia leimaavaa. Haluan tililläni luoda turvallista tilaa keskustella sekä häivyttää yhdessä seuraajien ja haastateltavien kanssa syrjäytymisen tabu-luonnetta. Olen itsekin ennen häpeillyt omaa syrjäytymistä, mutta tiedon saaminen aiheesta on hälventänyt häpeäleimat. Ajattelen, ettei syrjäytyminen ole häpeä tai yksilön vika, sillä olemme sosiaalisia olentoja ja syrjäytyminen on yhteiskunnallinen ilmiö. Kuka tahansa voi jäädä syrjään esimerkiksi vaikean sairastumisen vuoksi, joten pidetään jokainen mukana yhteiskunnan kelkassa.
Kukunorin kehittämä GFP-malli ja sitä hyödyntävät kulttuuripajat perustuvat ajatukseen vertaistuen ja toiminnan merkityksestä sekä omien vahvuuksiin keskittymisestä. Mikä rooli vertaistuella oli osana omaa toipumispolkuasi?
Valtavan suuri! Avain kuntoutumiseen taiteen, musiikin ja rutiinien ohella on ollut nimenomaan vertaistuki ja vastavuoroiset, pysyvät ihmissuhteet. Itse asiassa koko idea Instagram-tilin perustamiselle oli havainto siitä, kuinka tärkeässä roolissa vertaistuki on ollut omalle toipumiselle traumaperäisestä stressihäiriöstä. Kaipasin samaa vertaistukea syrjäytymisestä toipumiseen ja huomasin, ettei sitä juuri löydy. Halusin paikata tätä aukkoa ja olla osaltani vaikuttamassa syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden edistämiseen. Haaveeni on, että osallisuuden kanssa kamppailevien avuksi olisi olemassa riittävästi tukea kuten esimerkiksi vertaistukiverkostoja.
The Vibrant Mind-näyttely on kiertänyt alkuvuoden ympäri Eurooppaa ja nyt on Suomen vuoro. Työsi on esillä muiden finalistien teosten kanssa Lapinlahden Lähteen Vibrant Mind -näyttelyssä 17.5.–31.5. Mitkä ovat tunnelmat?
On mahtavaa, että näyttelykiertue tulee pian Suomeen. Taideteosten taso on korkea, ja mielestäni kilpailuun osallistuneet suomalaiset finalistit edustavat Suomen taiteilijoita upeasti. Olen ylpeä meistä kaikista! Suosittelen kaikille menemistä paikan päälle Lapinlahden lähteen näyttelyyn. Töiden syvyys aukeaa parhaiten niitä lähemmin tutkimalla.
Voiko taidettasi ihastella näyttelyn lisäksi jossain muualla? Onko maalaaminen ja piirtäminen ykkösjuttusi vai teetkö muutakin taidetta?
Tällä hetkellä taidettani löytyy lähinnä sosiaalisen median kautta Instagram -tililläni, mutta haaveilen saavutettavuuden vuoksi erityisesti virtuaalisesta taidenäyttelystä. Olisi myös mahtavaa olla tekemässä muiden syrjäytymistä kokeneiden taiteilijoiden kanssa kuva- ja sanataidenäyttelyä!
Olen itseoppineena taiteilijana tuottelias, ja teen taidetta eri muodoissa lähes päivittäin. Piirrän ja maalaan, mutta lisäksi teen esimerkiksi muotoilua ja sanataidetta. Työstän parhaillaan taidetta ja runoutta sisältävää kirjaa syrjäytymisen teemasta, ja unelmani on, että se tulee joskus julkaistua. Haaveita siis piisaa!
Haluankin lopuksi jakaa lukijoille Valoni voima– runoni, joka kuvaa toipumisen matkaa. Sen myötä tahdon toivottaa sinulle valoa ja sen voimaa. Syrjäytymisestä toipuminen on mahdollista ja tuen avulla todennäköistä. Yhdessä selvitään! ☀️
Minä näen. Minä tunnen. Minä kuulenkin jotain.
Olen se tyttö. Se surullinen.
Minä näen. Minä tunnen. Minä kuulen. Ja muistan.
Olen se nainen. Se surullinen.
Olen se tyttö. Se nainen. Se surullinen. Joka piiloutui pimeään.
Olen se tyttö. Se nainen. Joka pimeään jäi. Ja pimeän matkan myös näin.
Vaan nyt valoon. Tahdon valoon. Ja esiin taas tulla. Esiin tulla ja esillä olla.
Tahdon valon. Tahdon voiman. Tahdon valon ja voiman.
Tahdon olla oman valoni voima. ☀️
