Kiitollisuus on ihmisten onnellisuutta ja terveyttä vahvistava ilmiö, josta saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Henkilökohtaisen elämän lisäksi kiitollisuuden aktiivisella harjoittamisella on merkittävä vaikutus niin yksilön kuin työyhteisön hyvinvointiin ja sitouttamiseen osaksi organisaation toimintaa ja tavoitteita. Lähdimme Kukunorin podcastissa vierailleen “kiitollisuustutkija” Johanna Huhtamäen innottamana testaamaan kiitolllisuuden voimaa käytännössä yksinkertaisen kiitollisuusharjoituksen avulla.
Ja mikäpä olisi suomalaiselle helpompi tapa lähestyä kiitollisuuden teemaa kuin yhteisen kahvitteluhetken kautta?
Anitan räätälöimän kiitollisuusharjoituksen tehtävänä oli valmistautua kahveille miettimällä ja kirjaamalla ylös parin viikon aikana pieniä kiitollisuuden aiheita päivittäisessä työarjessa. Varsinaisilla kiitollisuuskahveilla jokainen sai mahdollisuuden jakaa yhden työhön liittyvän kiitollisuuden kokemuksen kirjoituksen tai kuvan muodossa.
Järjestimme kahvit osana virkistyspäivää, jossa olimme ensimmäistä kertaa koolla koko työyhteisön voimin kesälomien jälkeen. Jännitin omaa vuoroani. Ja niin taisi tehdä moni muukin. Vilkaisin parin viikon aikana kännykän muistiinpanoihin tuhertamaani kiitollisuuslistaa ja napsimani tilannekuvia, jotka alkoivat näyttää kovin pieniltä ja merkityksettömältä. Aamukahvit poikkeuksellisen lämpiminä etätyöaamuina oman kodin terassilla. Esihenkilön kanssa käyty viikkis, jonka keskustelut arkielämän haasteista kirvoitti lämpimät naurut.
Jännitin turhaan. Kiitos kerrallaan keskustelun ilmapiiri vapautui ja huoleni kaikkosivat. Sain huomata tutkijoiden olevan oikeassa; mitä tulee kiitollisuuteen, pieni on todellakin kaunista eikä kiitollisuus työelämässä vaadi maailmaa mullistavia havaintoja tai viiltävän analyyttisia pohdintoja itsestä, organisaatiosta tai tavasta tehdä töitä.
Myös toinen kollega oli kiitollinen joustavista, rauhallisista aamuista, jotka tarjosivat paremman tilaisuuden työn ja perhe-elämän sovittamiseen. Eräs tiimiläinen jakoi kauniin runon arjen pienistä, iloa ja hyvinvointia tuovista hetkistä kissa kainalossa. Toinen muisti yksittäisen, mieleenpainuvan tilanteen Korkeasaari-reissulta asiakasperheiden kanssa. Oma työ oli tuntunut tuossa hetkessä konkreettisesti merkitykselliseltä.
Useampi kehui kainostelematta kollegoiden timanttista ammattitaitoa, osaamista ja tukea oman vahvuusalueen ulkopuolella. Osa liikuttui kertoessaan omia kokemuksiaan ja taisinpa siinä nieleskellä kyyneleitä minäkin. Onpa meillä tosiaan mahtavaa jengiä töissä!
Yhteisen harjoituksen merkittävin havainto oli mielestäni se, että kiitollisuuden avulla voi konkreettisesti luoda työpaikalle konkreettisesti positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä.
Kiitos myös todella kasvaa jaettaessa. Kahvittelun lomassa oli kiehtovaa seurata, kuinka pienistä arjen havainnoista ja oivalluksista alkoi rakentua yhteisiä, syvempiä kiitollisuuden merkityksiä ja teemoja. Konkreettiset esimerkit ja kokemukset kertoivat, että suurin osa työyhteisöstämme jakaa kiitollisuuden oman ja yhteisen työn merkityksestä. Arvostamme työmme monipuolisuutta ja joustavuutta elämäntilanteessamme. Olemme kiitollisia mahdollisuudesta oppia uutta, uusilta ihmisiltä – joka päivä.
Moni meistä, mukaan lukien minä itse, huomasi, että kiitollisuuden jakaminen oli paljon arvokkaampaa ja vaikutusvaltaisempaa kuin olimme osanneet kuvitellakaan. Kiitollisuus on tapa luoda yhteys toisiin. Ja sitä jos mitä digitalisoituvassa työelämässä tarvitaan!
Maailman kiitollisuuspäivä 21.9. tarjoaa erinomaisen tilaisuuden kokeilla kiitoksen voimaa omassa työarjessa ja -yhteisössä. Ehkä tekin laitatte kiitoksen kiertämään?
Ohjeet henkilöstölle kahveihin valmistautumiseen:
Kiitollisuuskahvilla:
Miksi kiitollisuuskahvit ja harjoitus?
Mitä harjoitus edellyttää?
Kiitollisuuskahvit on sovellettu Kukunorin Propellipäiden Voi elämän kevät! -harjoituksesta. Lue lisää täältä.
