Kukunori-viikko kutsui ystävänsä kylään ja tarjosi monipuolisen kattauksen makupaloja Helsingin keskustassa ja digitaalisesti ympäri maailmaa neljän päivän aikana elokuussa 2021. Kukunori on 43 suomalaisen järjestön yhteenliittymä, joka edistää kulttuuria ja hyvinvointia monin eri tavoin. Kukunori-viikolla koettiin ja ideoitiin uutta hyvinvoinnin kulttuuria. Viikon aikana verkostoiduttiin ja rakennettiin tulevaisuutta yhdessä.
Markus Raivio kertoo Kukunori-viikon merkityksestä kulttuurin ja hyvinvoinnin edistämisessä:
“Mitä tulevaisuus voisi tarjota sinulle, minulle ja meille? Voiko tulevaisuutta muotoilla? Viisi vuotta sitten minulla ja kollegoillamme oli yhteinen unelma, että pystyisimme muotoilemaan tulevaisuutta paremmaksi. Minun mielestäni meillä on Kukunorissa paljon osaamista tulevaisuuden muotoilemisesta ja vaikka emme ole ennustajia, voimme tuoda esiin sitä mitä meillä on juuri tänään ja pohtia minkälaista tulevaisuutta nykyisyytemme rakentaa. Teimme Kukunori-viikolla todeksi ja näkyväksi jotain mitä tapahtuu juuri nyt.
Koen, että näemme tällä hetkellä ympärillämme dystopiaa. Dialogista on tullut vastakkainasettelua. Ihmiset vänkäävät kuka on oikeassa ja jopa hyvinvoinnin argumenteista on tullut vallankäyttön keppihevonen. Ratkaisumme Kukunorissa on kehittää verkostoja ja hyvinvoinnin ratkaisuja yhteistyössä, jossa sovitetaan unelmiamme yhteen. Se auttaa meitä hyväksymään asioita, joihin emme voi vaikuttaa ja samalla erotamme ne asiat joihin voimme vaikuttaa.
Olemme unelmoineet maailmasta, jossa yhteinen unelmamme on suurempi kuin oma egomme. Keskitymme vakaasti päämäärämme rakentamiseen. Meillä on kaikki edellytykset tähän olemassa ja haluamme kutsua mukaan ihmisiä, jotka haluavat näin ajatella ja toimia yhdessä. Siksi olemme luoneet erilaisia kohtaamisen ympäristöjä niin kasvokkain kuin digitaalisesti, jotta voimme kohdata, keskustella ja tehdä töitä yhdessä. Ajattelemme, että huomenna tapahtuu aina jotain uutta. Rakennetaan uutta ja aidompaa yhteistyötä, hyvinvointia ja ratkaisuja. Mitä tapahtuu kun tulemme yhteisistä tavoitteista ja päämääristä toisiamme kohti?”
Kukunoriviikko alkoi tiistaina 24.8.2021, jolloin heti aamusta Kukunorin Pokka-arviointityökalun yhteisö kokoontui arviointiasiantuntija Outi Linnolahden kanssa pohtimaan tiedolla johtamisen kysymyksiä. Aamussa paneuduttiin siihen mitä tiedolla johtaminen on, miten tietoa kerätään ja miten sitä voidaan käyttää, sekä paneuduttiin mittareihin ja vaikuttavuusketjuihin. Koulutuksessa myös sivuttiin Pokka-arviointityökalun käyttöä, jonka valmiita mittareita ja vertailumahdollisuuksia jo yli 450 suomalaista järjestöä hyödyntää omissa tiedolla johtamisen prosesseissaan.
Kukunoriviikon paneelissa pohditiin, miten kolmas sektori voisi edistää osatyökykyisten työmahdollisuuksia ja poluttautumista työelämään. Onko vapaaehtoistyö aina vapaaehtoista ja maksetaanko työstä oikeaa palkkaa vai taskurahoja? Miten hankkeissa syntyneet hyvät käytännöt saataisiin juurrutettua ja miten sote-alan järjestöjä rahoittava STEA suhtautuu osatyökyisten työllistämiseen hankkeissa?
Paneelissa aiheesta keskustelivat työmarkkinaneuvos Tuija Oivo, STEA:n erityisasiantuntija Timo Mulari, Metropolia AMK:n ja Eskot ry:n Puuttuva pala -hankeen projektipäällikkö Ulla Vehkaperä, Ossi-hankkeen kanssatutkija Pirjo Halme, Liisa Rissanen Kiipulasäätiöstä sekä Kukunorin Roso-tuotannon vastaava ohjaaja Sampo Riskilä. Keskustelua fasilitoi Kukunorin toiminnanjohtaja Markus Raivio.
Kukunoriviikon avauspäivä lopuksi rakennettiin Hyvinvoinnin viestijöiden sanakirjaa. Aiheesta olivat alustamassa Kalliola-konsernin asumispalveluiden johtaja Paula Rautoja sekä kokemusasiantuntija ja Päivi Rissanen. Työpajassa keskusteltiin, minkälaisella tavalla erilaiset sanat ymmärretään ja minkälaisia sanoja olisi hyvä jättää pois omassa viestinnässä. Työ jatkuu edelleen Kukunorin koordinoimassa Hyvinvoinnin viestintäverkostossa.
Kulttuurikongin tiimi teki suuren työn pop-up viikon tuottamisessa ja rakentamisessa. Sen lisäksi Kulttuurikongin tiimi järjesti keskiviikkona toimintaa niin paikan päällä Helsingin keskustassa kuin streamin välityksellä kaikkialle maailmaan. Kulttuurikongi -hankkeen tavoitteena on vähentää vankien ja rikostaustaisten kokemaa stigmaa yhteiskunnassa sekä lisätä heidän osallisuutta ja hyvinvointia. Kulttuurikongi kouluttaa vankeja ja rikostaustaisia henkilöitä vertaisohjaajiksi kulttuuripajamallin mukaisesti keskittyen mukana olevien henkilöiden vahvuuksiin ja osaamiseen. Yhdessä oppiminen, oman osaamisen jakaminen ja yhteisiin asioihin vaikuttaminen ovat toiminnan keskiössä.
Kulttuurikongin keskiviikko alkoi paikan päällä Helsingin keskustassa kongin toiminnan ja henkilöstön esittäytymisellä ja jatkui Heikki “Hessu” Elorannan vetämän runotyöpajalla. Lämminhenkisestä runotyöpajasta syntyi ainutlaatuista runoutta. Tässä Huudikoutsien Henrin kirjoittama runo:
Hiljaisuuden Kuu
Selkeä, hiljaisuuden kuu.
Toivoen, uskoen,
parempaan huomiseen.
Ymmärrän menetyksen.
Tunnit, elämisen,
herkkyyden, sekä kovuuden.
Olen kotona.
Kukunoriviikon toiminta loi läheisempää yhteistyötä Kukunorin henkilöstön kesken. Kulttuurikongin tiimin mielestä tapahtumien järjestäminen on hyväksi niin osallistujille kuin järjestäjille : “Koko viikko oli tilaisuus, joka osallisti monipuolisesti eri kohderyhmiä. Se oli myös merkityksellinen Kukunorin työyhteisölle; pääsimme tekemään yhdessä asioita, joita tehtiin jopa ihan ensimmäistä kertaa. Viikko keräsi yhteen eri alan toimijoita, loimme yhdessä yleishyödyllisen tapahtuman. Stream tapahtumat toivottavasti tulevat tulevaisuudessa yleistymään, Kukunori voisi näyttää siinä esimerkkiä.”
Keskiviikko jatkui Kulttuurikongin runopajan jälkeen iltapäivällä No Labels No Walls festivaalin ohjelmalla. Kolmas kansainvälinen Kukunorin ja laajan kansainvälisen yhteisön koordinoima No Labels No Walls festivaali järjestettiin suorana lähetyksenä verkon välityksellä, ja osallistujia oli yli kymmenestä eri maasta. Festivaalin teemana oli yhteisten hyvinvointia ja kulttuuria edistävien tekojen tekeminen.
Festivaalilla luotiin etäyhteyksiä käyttäen seitsemän yhteistä tapahtumaa ja tekoa, jotka tuottivat konkreettisen tuloksen ja joiden vaikuttavuuden ja jatkuvuuden edistämistä tuki Kukunorin vaikuttavuusasiantuntija Soilikki Viljanen: “Osallistuin ensimmäistä kertaa NLNW festivaaliin ja olen vaikuttunut siitä, miten yhteisen ja merkityksellisen mission voima tuli vahvasti esiin. Covid pandemiasta huolimatta oli vahva tahto kohdata ja osallistua ja rakentaa maailmaa paremmaksi yhdessä. Digitaalinen ympäristö mahdollisti sen kaiken ja samalla osoitti jatkuvuuden tärkeyden. Koko maailma oli koolla, sitä työtä pitää jatkaa. Kun kokoonnumme yhteen, taiteen ja kulttuurin keinoin tehtävä toiminta mahdollistaa meille monien tärkein ihmisyyteen liittyvien tekijöiden osoittamisen, kuten ihmisten yhdenvertaisuuden ja ainutlaatuisuuden. Koska koko maailma näkee meidät, meidän tulee näyttää muille, millaista vaikuttavuutta toimintamme tuottaa ja miten voimme jatkaa toimintaa yhdessä. Let´s do it! Together!”
Myös Kävelyfutis oli osana No Labels No Walls festivaalia, kun ihmiset eri maista kokoontuivat yhteisten urheiluun ja liikuntaan liittyvien unelmien äärelle. Kävelyfutiksen kovinta ydintä on saattaa taustoiltaan erilaiset ihmiset ja ihmisryhmät yhteen pitämään hauskaa. Silloin, kun ei ole mahdollista yhdessä pelata, voidaan unelmoida ja jakaa yhteisesti omia kokemuksia. Festivaalilla ihmiset eri maista esittelivät omia urheilu-unelmiaan; lempi jalkapallojoukkueitaan, cheerleadingia ja myös mahdollisuutta jatkaa kävelyfutiksen pelaamista iästä riippumatta mahdollisimman kauan.
Kävelyfutiksen hankepäällikkö Aapo Kotkavuori jatkaa: “Kuten jalkapallo kävelyfutiskin on ihmisiä yhdistävä tekijä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainvälisen yhteistyön ja lajiyhteisön vahvistaminen on tärkeää lajin tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden kannalta. Kokemus siitä, että oman joukkueen lisäksi ympäri maailman on lukuisia muita joukkueita ja ihmisiä, jotka viikosta toiseen pelaavat ja kokevat kävelyfutiksen itselleen rakkaaksi asiaksi, on tärkeää. Se vahvistaa kokemusta siitä, että kävelyfutis ei ole yksinomaan erityisliikuntaa, vaan yhteisö ja ilmiö, josta osallisuus tuottaa joka päivä lukuisille ihmisille ympäri maailman iloa, merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia ja hyvinvointia. Kiitos kaikille festivaalin osallistujille!”
Keskiviikkona No Labels No Walls festivaaleilla rakennettiin kulttuuripajojen ja kulttuuriryhmien yhteinen maailmankartta, jonka avulla voi löytää kulttuuriryhmiä esimerkiksi EU-rahoitteiseen yhteistyöhön. Verkostoja laajennettiin inkluusioajattelua ja toimintaa jo vuosikymmeniä kehittäneiden Inclusion Pressin sekä Toronto Summer Institute kansalaisfestivaalin kanssa hyödyntäen radikaalin kuuntelemisen menetelmää, jossa lähestytään aikaisemmin tuntemattomia ihmisiä ja luodaan uusia yhteyksiä. Hope for Justice sessiossa luotiin yhdessä yhteinen runo, joka perustui Kaliforniassa pitkään vaikuttaneiden luovaa toimintaa vankiloissa ja vankilasta päässeiden kanssa toimivan TheatreWorkers projectin Further Shores elokuvan pohjalta. Kukunori haluaa olla rakentamassa kansainvälistä verkostoa kulttuurin keinoin ja yhteistyön pohjalta löytyikin uutta verkostoa vankilassa tapahtuvan ja vankilasta päässeiden hyvinvoinnin kehittämiseksi.
Rosotuotanto rakensi torstaihin toimintaa ja musiikkia. Rosotuotannon jengi esiintyi striimatussa keikassa. Rosotuotannon (eli entisen Kulttuuripaja Stagen) uusi toiminta käynnistyi virallisesti helmikuussa 2020, kun puikkoihin astui uusi Roso-tiimi. Mukaan tulikin nopeasti uusia jäseniä ja lisää lahjakasta jengiä. Rosotuotanto luo Roson jäsenille uusia foorumeita proggisten julkaisuun. Syntyi verkkoyhteisö Discordiin, yhteisöllinen verkkomedia Roso-lehti, Roso Records -levymerkki ja Rosoinsta. Rosotuotano järjestää myös työpajoja, biisileirejä ja kursseja, joissa ideoita sai työstää ihan vain omaksi iloksi tai julkaisua varten. Roso 1 v. striimikeikan esiintyjäkaartikin on muuten noussut Roson yhteisön sisältä osittain juuri näiden sessioiden kautta. Roson matka jatkuu – hyppää kyytiin Roson Discordissa!
Legendaarisen Bassoradion tilat Helsingin keskustassa heräsivät henkiin Roso-tuotannon artistikaartin esitysten myötä. Lavalla nähtiin Roson ikioma, nousevien muusikoiden jengi: Värjö, Jake Entrecote, Rautakeuhko, Silee, $ikari $akari ja Venäläinen. Kaikki esittävät omaa musiikkiaan vahvalla persoonallisella otteella. Osa on jo ehtinyt tehdä, tuottaa ja julkaista enemmänkin biisejä. Osalle Roson keikka on ihka ensimmäinen live-keikka. Keikan juonsi MC:nä Sani Valoranta. Iltaa tahditti turntablisti DJ Yollu ja illan päätti Roson artistivieras Hassan Maikal.
Torstai jatkui No Labels No Walls festivaalin ohjelmalla, jossa suunniteltiin ystävyysfestivaalia Skotlantiin vuodelle 2022. We Are One verkosto toimii kehitysvammaisten, vammaisten ja syrjäytettyjen parissa ja tuo yhteen laajat verkostot Glasgown ympäriltä. Kukuorin toiminta kiinnostaa kansainvälisesti ja nyt rakennettiin yhteistyötä uuden festivaalin ympärillä. Päivä jatkui perustamalla Suomeen perustulon käyttöönottoa edistävää toimintaa yhteistyössä Sheffieldistä Iso-Britanniasta lähtöisin olevan UBI Labs verkoston parissa. Suomessa uuden yhdistyksen perustaminen ja toiminnan lakkauttaminen on helppoa. Siksi Suomeen onkin perustettu yli satatuhatta yhdistystä. Mikä on yhdistysten tulevaisuus hyvinvoinnin ja kulttuurin edistäjinä? Sitä pohdittiin myös ystävyyksien pohjalta syntyneen Music Beyond All Borders verkoston kanssa, jossa luotiin maailman pisintä laulua ja jonka tekemiseen kaikki pääsevät mukaan! Festivaalit päättyivät Musical Interventionin livejameihin suoraan New Havenista USA:sta.
Festivaalin aikana esiteltiin taidetta ja toimintaa maailman eri laidoilta ja lanseerattiin Hilppa Unelman käynnistämä kansainvälinen Hats against the stigma -kampanja mielenterveyttä edistämään, julkaistiin kokonainen videoalbumi Riku Turpeisen musiikkia, esiteltiin Kukunorin ja yhteistyökumppaniein Giriphul -taidehanketta Bangladeshissa sekä tutustuttiin tanssiin Prahasta ja Turkista, musiikkiin Irlannista ja inklusiiviseen teatteriin New Yorkista. Kaksipäiväinen No Labels No Walls festivaali streamattiin suorana Kukunorin YouTube -kanavalle sekä useisiin sosiaalisen median alustoihin.
Perjantaina Kukunori kutsui koolle pelimaailman ammattilaisia, asiantuntijoita ja tekijöitä pohtimaan miten rakennetaan yhdessä ratkaisuja hyvinvoinnin tueksi pelien ja pelikulttuurin kautta.
Markus Raivio kertoo: “Yleensä sosiaali- ja terveysala ei ole ollenkaan ainoa taho kehittämään uusia innovaatioita hyvinvoinnin edistämiseksi yksinään. Alalla toimivat luottavat asiantuntijarooliin, että he tietävät mikä on ihmiselle hyväksi ja mitä pitäisi tehdä. Kun keskustelimme pelin kehittäjien kanssa pääsimme nopeasti kehittämään yhdessä. Koen, että kun saamme yhdessä kehittää ratkaisuja monimuotoisesti ja monimuotoisen kehittäjäyhteisön voimalla, syntyy uutta luovaa ympäristöä jossa kaikki ovat valmiita yhteistyöhön ja syntyy uusia ideoita.
Pelikulttuuriin keskittyvässä tapahtumassamme kaikki ymmärsivät heti, mitä ollaan tekemässä ja pyyteettömästi lähtivät kehittämään ratkaisuja. Niin tutkijat, kehittäjät, erilaiset asiantuntija lähtivät ajatuksesta, että pystymme keksimään jotain uutta Mielestäni kaikenlaisten alojen osaajat voivat olla mukana kehittämässä sosiaali- ja terveysalan innovaatioita. Järjestöissä suhtautuminen peleihin on ollut ongelmallista. Tämä liittyy rahoitukseemme. Järjestöt saattavat nähdä pelaamisen ongelmana. Haluamme nähdä pelaamisen ratkaisuna. Mikä on ratkaisupelaamisen kulttuuri?
Pelitapahtumassamme tutkija kertoi meille neuroplastisuudesta ja pelistä, joka vähentää masennusta aivoihin ja hermostoon vaikuttamalla. Pelimaailma on nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Mikä tahansa tieto saadaan millä tahansa sekunnilla ja voimme löytää määrättömästi tietoa verkosta. Pelikulttuuri on tulevaisuuden mielenterveystyön ytimessä, koska mielenterveys on eräällä lailla ajateltuna itsessään simulaatio. Pelissä elämä näyttäytyy tiivistetyssä muodossa ja voimme oppia yhdessä pelin ja pelaamisen avulla.
Pelien kehittäminen on myös nyt helpompaa kuin koskaan. Tämä antaa uusia mahdollisuuksia täsmätyökykyisille ihmisille. Koen, että Kukunorissa emme ole mahdollistamassa pelaamista tai opettamassa ihmisiä pelaamaan, vaan vallankumoistamassa tavan ajatella miten pelaaminen ja hyvinvointi liittyvät toisiinsa.
Meillä on nyt mahdollisuus kokeilla jotain aivan uutta pelaamisessa ja pelikulttuurin rakentamisessa saamamme Kulttuurirahaston tuen avulla. Siinä teidän kaikkien apu ja tuki on tarpeen. Seuraamme myös innolla yhteistyökumppanimme Manchesterin Sick -festivaalien mielenterveyshanketta, jossa Rosotuotanto on mukana äänisuunnittelemassa ja omalta osaltaan rakentamassa uutta mielenterveyspeliä.”
Kukunori-viikossa parasta oli saada konkreettinen muistutus siitä miten paljon enemmän olemme yhdessä. Tietoa jakamalla ja yhdessä tekemällä voimme oppia uutta ja tukea toisia omilla vahvuuksillamme. Yhdessä ideoimalla voimme luoda jotakin sellaista, mitä yksin pohtimalla emme olisi saaneet aikaiseksi. Viikon aikana sain myös paljon lisää omaan työhöni. Inspiroiduin muiden ajatuksista, opin uutta muilta ja kuulin lisää siitä työstä mitä monet tekevät paremman huomisen eteen. Kiireisessä työelämässä yhteen tulemiselle on luotava aikaa ja tilaa. Lopulta tuo otettu aika hyödyttää meitä kaikkia laadukkaamman toiminnan ja lisääntyneen hyvinvoinnin kautta.
