Helsingin kaupunki ja Kukunori lähtivät yhdessä kehittämään systemaattisempaa vaikuttavuudenarviointia kaupungille Pokka -hyvinvoinnin arviointialustan avulla. Pokan avulla kulttuurihyvinvoinnin mittaaminen on aiempaa helpompaa ja vaikuttavat toimenpiteet helpommin tunnistettavissa yhtenäistetyn ja vertailukelpoisen raportoinnin avulla.
Helsingin kaupunki on yli 650 000 asukkaan kunta, joka on nostanut helsinkiläisten konaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamisen strategiseksi tavoitteekseen. Myös kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalla on käynnistetty toimenpiteitä, jotka tukevat eri asukasryhmien hyvinvointia. Helsingissä on kehitetty mm. alueellista kulttuurityön mallia, joka tasapainottaa sekä monipuolistaa kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa tuoden sen luontevaksi osaksi helsinkiläisten arkea. Helsingin mallissa yhteistyötä tehdään taiteen ammattilaisten kanssa kannustaen heitä toimimaan seiniensä ulkopuolella eri kaupunginosissa yhteistyössä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Mallin tavoitteena on lisätä kulttuurin saatavuutta, yhdenvertaisuutta ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista sekä lisätä helsinkiläisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Helsinki tukee taidelaitoksia ja taiteen ammattiryhmiä toteuttamaan toimintaansa Helsingin mallin mukaisesti jakamalla avustuksia. Avustusten käyttöä valvotaan raportoinnin avulla.
Helsingin mallin avustuksia on jaettu vuodesta 2016 alkaen. Avustettujen hankkeiden arviointia ja seurantaa on toteutettu vuositasolla, mutta silti selkeää oli, että tarvitsimme systemaattisempaa vaikuttavuudenarviointia kyseiselle kokonaisuudelle.
Aiemman tehdyn raportoinnin ja arvioinnin sekä erillisen selvityksen perusteella Helsingin mallilla on ollut positiivisia vaikutuksia kaupunkilaisten hyvinvointiin ja yhteistyö taidetoimijoiden kanssa on lisännyt kulttuurin saavutettavuutta sekä yhdenvertaisuutta. Kulttuurihyvinvoinnin mittaaminen ei kuitenkin ole helppoa ja yksiselitteistä mm. kulttuurin aineettomuuden, hyvinvoinnin moniulotteisuuden ja tiedon hajanaisuuden vuoksi. Tarvittiin tarkempaa tietoa siitä, mitkä asiat olivat johtaneet positiivisiin tuloksiin kulttuurihyvinvoinnin saralla.
Haasteena olikin erottaa tarkasti vaikuttavat toimenpiteet ja tehdä päätelmiä siitä, missä ja miten toimimalla nämä tulokset olivat syntyneet. Tarvittiin tarkempaa tietoa kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksista sekä nämä mahdollistavista mekanismeista. Lisäksi palvelujen laatua, laajuutta ja saavutettavuutta oli tarpeen mitata systemaattisemmin.
Raportoinnin ja arvioinnin haasteena oli myös silppuisuus. Tietoja saatiin eri tahoilta erilaisissa muodoissa ja raportin tulokset eivät välttämättä kytkeytyneet suoraan Helsingin mallin tavoitteisiin. Kokonaiskuvan rakentaminen raportoinnin pohjalta oli haastavaa ja toimintojen vertailtavuus keskenään heikkoa, jolloin vaikuttavia toimenpiteitä oli vaikea tunnistaa.
Tiedostimme hyvin, että hankkeilla oli myönteisiä yksilö- ja yhteisötason vaikutuksia, mutta niihin johtavia toimenpiteitä oli vaikea tunnistaa. Koimme, että meidän tulisi kehittää erityisesti seurannan ja arvioinnin systemaattisuutta ja vertailukelpoisuutta. Tavoitteena oli myös helpottaa hankkeita toteuttavien taidetoimijoiden raportointityötä ja mahdollistaa heille uusien työkalujen ja seurantamenetelmien käyttöönoton.
Kukunori ry ja Helsingin kaupungin kulttuuripalvelut päättivät ottaa haasteen vastaan ja käynnistivät pilottihankkeiden kanssa yhteistyön, jossa projektien arviointi- ja seurantaprosessia yhtenäistettiin ja helpotettiin luomalla valmis raportointipohja mittareineen. Pokka -hyvinvoinnin arviointialustalle kehitettiin mittarit, joissa painottuivat Helsingin mallin keskeiset kriteerit. Mittaristossa mitattiin hankkeiden itsearviointia, sidosryhmiä, kohderyhmän tavoittamista, toimenpiteiden tuloksellisuutta ja osallistujien hyvinvoinnissa tapahtunutta muutosta. Samalla kehitettiin arviointiprosessia kokonaisuudessaan lisäämällä yhteistä ymmärrystä kaupungin ja taidetoimijoiden välillä tavoitteista, toiminnasta ja sen tulostoiveista. Vertailuominaisuuden avulla projekteja on helppo arvioida keskenään sekä seurata toiminnan kehittymistä projektin aikana.
Yhtenäiset arviointikriteerit ja raportointipohja Pokka -hyvinvoinnin arviointialustalla ovat tehneet raportoinnista ja arvioinnista helpompaa ja selkeämpää. Arvioinnin kehittyminen parantaa rahoituksen läpinäkyvyyttä ja resurssien kohdentamista tuloksellisiin toimenpiteisiin.
Pokka -hyvinvoinnin arviointialustalla kaikki arviointitieto kerääntyy yhteen ja samaan paikkaan ja sitä on helppo tarkastella ja vertailla valittujen kriteerien mukaisesti, mikä säästää aikaa ja resursseja. Valmiin kyselypohjan avulla kerätty tieto on erimuotoisia raportteja relevantimpaa arvioinnissa ja vähentää manuaalista työtä, kun kokonaiskuva vaikutuksista muodostuu visuaalisesti yhteen järjestelmään. Samalla ymmärrys vaikuttavista toimenpiteistä kasvaa.
Raportointi Pokka -hyvinvoinnin arviointialustalla auttaa myös taidealan toimijoita kehittämään omaa toimintaansa. Projektien vertailussa nähdään nopeasti eri projektien vahvuudet sekä heikkoudet ja voidaan käydä keskustelua kehittämistoimenpiteistä vertailutietoon pohjautuen.
Hyvinvointivaikutusten mittaaminen ja todentaminen on vaikea tehtävä. Kukunorin kokemus ja asiantuntemus kulttuurihyvinvoinnin saralta oli vakuuttavaa ja halusimme lähteä yhdessä kehittämään Helsingille räätälöityä vaikuttavuudenarvioinnin kokonaisuutta. Pilotoimme raportointimateriaaleja, lomakkeita ja mittareita sekä itsearviointia. Tätä kehitystyötä voidaan jatkossa hyödyntää myös muissa avustuskokonaisuuksissa. Helsingin mallin taidetoimijat ovat vasta kesällä ottaneet käyttöön Pokan. Mielenkiinnolla seuraamme seurannan ja arvioinnin kehittymistä ensi vuoden aikana.
