GFP-mallia toteuttavat kulttuuripajat ovat yhteisöjä ja kohtaamispaikkoja, jonne ihmiset voivat kokoontua mielekkään tekemisen pariin oppimaan toisiltaan. Yhdistävä tekijä on toiminta, jota vetävät koulutetut vertaisohjaajat ammattilaisten tuella.
Kulttuuripajoilla vertaisuus on vertaisuutta mielenkiinnon kohteissa, ei ongelmissa. Pajojen sisällöt nousevat aina yhteisöstä ja osallistujien omista toiveista.
Kulttuuripaja on paikka, jossa jokainen voi olla oma itsensä, oppia uutta ja saada tilaa vahvuuksilleen. Toiminta perustuu ohjatun toiminnallisen vertaistuen (GFP) malliin. Pajojen arkea kannattelee kolme periaatetta: vertaisuus, toiminnallisuus ja ohjaus.
Kulttuuripajojen ryhmätoiminnan sisällöt ovat usein luovaa toimintaa, mutta GFP-mallia voidaan soveltaa erilaisiin ympäristöihin ja toimintoihin. Ryhmissä voidaan liikkua yhdessä, opetella koodausta, pelejä, käsitöitä… Käytännössä ihan mitä tahansa!
Tällä hetkellä GFP-mallia toteutetaan yli 20 kulttuuripajalla Suomessa ja maailmalla, esimerkkinä Ruotsi, Iso-Britannia ja Kenia. Kukunorin oman kulttuuripajatoiminnan lisäksi tuemme muiden pajojen toimintaa mm. järjestämällä vertaisohjaajakoulutuksia ja digitaalisen alustan kansainvälisille kumppaneille.
Kukunorin kulttuuripajat:
Kulttuuripaja NET (2025 asti)
Kulttuuripajatoimintaa järjestävät mm. Kukunorin seuraavat jäsenjärjestöt:
Eskot ry, Kulttuuripaja Mansikka (Imatra), Kulttuuripaja Huippu (Lahti)
Tukiranka ry, Kulttuuripaja Lumo, Kulttuuripaja Nitro
Pohjois-Karjalan mielenterveyden Tuki ry, Kulttuuripaja Kuohu
Niemikotisäätiö, Kulttuuripaja ELVIS
Suvimäen Klubitalo, Kulttuuripaja Trombi
Turvalinkki ry, Kulttuuripaja Luode
Lilinkotisäätiö, Kulttuuripaja K-35
Heikintalo ry, Kulttuuripaja Saimaa
Kaippari ry, Grabbe Kulttuuripaja
Kakspy ry, Kulttuuripaja Kulta
Kakspy ry, Kulttuuripaja Kotham City
Kakspy ry Kulttuuripaja K-60 (Hamina, Kotka, Kouvola)
KRIS-Tampere ry, Kulttuuripaja Kris
Kulttuuripajatoiminta sai alkunsa 2000-luvulla musiikkiterapeuttina toimineen nuoren Markus Raivion kehittämän ajatuksen pohjalta: mielen hyvinvointia ei rakenneta ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tekemisen ja vertaisuuden kautta.
Niemikotisäätiön ELVIS-hankkeessa 2009 syntynyt ensimmäinen kulttuuripaja tarjosi nuorille mielenterveyskuntoutujille tilan, jossa sai kokeilla, luoda ja löytää oman paikkansa yhteisössä. Yli kymmenen vuoden aikana kulttuuripajatoiminta on laajentunut Kulttuuripaja Elviksestä eri puolille Suomea ja saanut rinnalleen kansainvälisiä sovelluksia.
Yhteinen ydin on kuitenkin säilynyt samana: kun ihmiset saavat mahdollisuuden tehdä ja vaikuttaa yhdessä, alkaa syntyä toivoa, merkitystä ja yhteyttä.