Kulttuuripajat ovat paikkoja, jonne ihmiset voivat kokoontua mielekkään tekemisen pariin oppimaan toisiltaan. Yhdistävä tekijä on toiminta, jota vetävät koulutetut vertaisohjaajat ammattilaisten tuella. Pajojen sisällöt ja teemat nousevat yhteisöstä. Vertaisuus on vertaisuutta mielenkiinnon kohteissa, ei ongelmissa.
GFP (Guided Functional Peer support)-mallissa koulutetaan mielenterveyskuntoutujia ohjaamaan luovien alojen toiminnallisia ryhmiä toisilleen. Vahvuuslähtöinen malli auttaa kuntoutujia löytämään itselleen sopivia välineitä elämänhallinnan sekä toimintakyvyn parantamiseen. GFP-mallia toteutetaan 9 eri kansalaisjärjestön toimintana yhteensä 16 kulttuuripajalla, joista yksi Ruotsissa, Halmstadissa.
Kulttuuripajoissa tuetaan ja vahvistetaan mukana olevien taitoja ja voimavaroja ohjatun vertaistoiminnan kautta. Pajojen toiminta perustuu osallistujien omille ideoilla ja ajatuksille ja jokainen mukana olija on aktiivinen toimija, joka voi vaikuttaa. Kulttuuripajassa tehdään sitä, mikä tuntuu mielekkäältä ja tärkeältä.
Pajojen sisällöt ovat usein luovaa toimintaa, mutta mallia voidaan soveltaa erilaisiin ympäristöihin ja toimintoihin.
Kulttuuripajatoimintaa järjestää Kukunorin seuraavat jäsenjärjestöt:
Tukiranka ry, Kulttuuripaja Lumo
Pohjois-Karjalan mielenterveyden Tuki ry, Kulttuuripaja Kuohu
Niemikotisäätiö, Kulttuuripaja ELVIS
Suvimäen Klubitalo, Kulttuuripaja Trombi
Turvalinkki ry, Kulttuuripaja Luode
Lilinkotisäätiö, Kulttuuripaja K-35
Heikintalo ry, Kulttuuripaja Saimaa
Kakspy ry, Kulttuuripaja Kulta
Kakspy ry, Kulttuuripaja Kotham City
Kukunori ry, Roso-tuotanto
Mallin keskiössä on ohjatun toiminnallisen vertaistuen malli, jossa koulutetut vertaisohjaajat vetävät pajoja saaden apua kulttuuripajojen työntekijöiltä. Vaikka vertaisohjaajat suunnittelevat ja ohjaavat toimintaa ovat kaikki kävijät vaikuttamassa toiminnan sisältöön ja yhteisön rakentumiseen.
Ohjattu = työntekijät vertaisohjaajien tukena
Toiminnallinen = ryhmissä keskitytään mielekkääseen tekemiseen
Vertaistuki = vertaisohjaajat ohjaavat pajojen toimintaa; kulttuuripajamallissa vertaisuus nähdään enemmän vahvuuskeskeisenä toimintana kuin sairauskeskeisenä dialogina. Vertaisohjaajat ohjaavat kulttuuripajoille erilaisia toiminnallisia ryhmiä, joiden sisältö määrittyy heidän vahvuuksistaan sekä mielenkiinnon kohteistaan.
GFP-malli kehitettiin 2009 ELVIS-kehittämishankkeessa, jossa vahvistettiin nuorten aikuisten mielenterveyskuntoutujien toimintakykyä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Vuosien varrella kulttuuripaja -toiminta on laajentunut ja kehittynyt, mutta tekemisen meininki ja mielekäs toiminta ovat aina säilyneet mallin keskiössä. Kukunori pokkasi 2019 GFP:stä Gamian Europen myöntämän kansainvälisen Pedro Montellano Good Practice Award-palkinnon. Palkinnon vastaanotti Romaniassa Kukunorin toiminnanjohtaja Markus Raivio.
GFP-mallia sovelletaan monissa Kukunorin toiminnoissa ja olemme olleet viemässä mallia uusiin erilaisiin toimintaympäristöihin. Roso-tuotannon nuorille suunnattu verkossa toimiva kulttuuripaja on ensimmäinen laatuaan. Kulttuurikongin toiminta vei kulttuuripajan vankiloihin ja Propellipäät kokeili mallia kouluympäristössä.