“Leikki” ja “työelämä” on sanapari, jonka moni mieltää työpaikan virkistys- ja tykypäivien pakolliseen (lue: kiusalliseen) ohjelmanumeroon. Leikki nähdään usein vastakohtana työnteolle; se on ei-relevanttia, erillistä tekemistä, joka vie aikaa vastuutehtävien suorittamiselta – tarkastelipa asiaa johdon, esihenkilöiden tai työntekijöiden näkökulmasta.
Entä jos unohtaisimme ennakkoasenteemme ja ryhtyisimme leikkiin eri näkökulmasta, lapsenomaisen uteliain silmin? Mitä jos leikki nähtäisiinkin mahdollisuutena henkilöstön yhteisöllisyyden kokemukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen?
Mitä jos leikki ei olisikaan vastakohta työlle, vaan lähtökohta työyhteisön hyvinvointiin ja väline yhteisen organisaatiokulttuurin ja toiminnan kehittämiseen – jopa avain uusiin ideoihin ja innovaatioihin?
Me Kukunorilla uskomme leikin voimaan; leikkisä kokeilukulttuuri ja luovat metodit ovat olleet osa kehittäjäorganisaation työkalupakkia alusta asti. Myös tutkimukset tukevat leikin hyödyntämistä työelämässä: aivot nauttivat leikistä ja tarvitsevat leikkiä siinä missä unta, sosiaalisia kontakteja tai ravintoa (Selina Kartomaa; David Rock, Daniel Siegel & Mona Moisala 2020).
Vaikka leikki välineenä on kukunorilaisille tuttu juttu, ajatus leikistä työyhteisöä osallistavana muutosmoottorina sai uutta virtaa liityttyämme 2023 MLL:n koordinoimaan Leikkipäivä-verkostoon, joka järjestää vuosittain valtakunnallisen Leikkiviikon oheistapahtumineen. Tänä vuonna teemaviikon aiheena olivat kaveritaidot: miten leikin avulla voi löytää yhteyden toisiin?
Päätimme osallistua Leikkiviikkoon järjestämällä talon väelle oman leikkipäivän. Viestintätiimin (allekirjoittanut ja Anita) ideoiman päivän tarkoituksena oli viettää rennosti aikaa yhdessä ja rakentaa yhteistä ymmärrystä Kukunorin uuteen strategiaan luovien leikkimetodien avulla. Taustalla oli joketiimin toive siitä, että jokainen leikkijä saisi uusia oivalluksia yhteisen vision, mission ja tavoitteiden jalkauttamiseen omassa työssään.
Ja mitä tapahtuikaan, kun työntekijät saivat laittaa luvan kanssa leikiksi?
Vuoden 2024 leikkipäivän teeman mukaisesti päivä käynnistyi toimistolla kaveritaitojen parissa. Koolla oli 17 Kukunorin eri hankkeissa työskentelevää. Havainnointikykyjä vahvistava “ihmismuistipeli”-leikki herätteli tiimiläiset päivään ja aivonystyrät vireille kulttuuripaja NET:n puolelle järjestämällemme työpajalle.
Alkulämmittelyn jälkeen siirryimme rauhallisen taustamusiikin täyttämään tilaan, jossa odotti kolme leikkipistettä. Jokaisella pisteellä esiteltiin strategiaan liittyvä tehtävä ja oma leikkimetodi, jota käytettiin asian työstämiseen. Ohjeistuksena oli kiertää pisteitä omaan tahtiin, toteuttaa oma tulkinta ja lisäillä asioita rakentaen yhteistä ymmärrystä Kukunorin toiminnasta, tavoitteesta ja tulevaisuuden suuntaviivoista.
Ensimmäisellä pisteellä leikkijöitä odotti pöytäryhmä täynnä papereita, tusseja ja puuvärejä. Piirtopisteen paikat täyttyivät yhdessä vilauksessa, kun Markus, Sole, Tytti, Sadiq, Riku, Pietari ja Nana käärivät hihat ja päästivät sisäisen picassonsa valloilleen. Tehtävänä oli piirtää vapaasti oma näkemys Kukunorin 2024–27 visiosta: miltä Kukunorissa näyttää toiminta, jossa ihmisyys on hyvinvoinnin keskiössä? Miten visio toteutuu omassa työssä?
Toisella leikkipisteellä iskettiin kädet muovailuvahaan; teemana oli Kukunorin arvojen ytimessä oleva rohkea kokeilukulttuuri. Miten kehitämme ja muotoilemme uutta kulttuuria? Millainen ympäristö kannustaa kokeilemaan? Tehtävään, eli muovailuvahaan, tarttuivat ensin Soilikki, Susanna, Kosar, Eeva-Kaisa, Harri ja Sirpa.
Viimeinen leikkitehtävä liittyi Kukunorin tavoitteeseen: kestävää hyvinvointia edistävien, turvallisten ja toisiinsa linkittyneiden yhteisöjen rakentamiseen. Miltä näyttää yhteisöllisyys Kukunorin toiminnassa? Legolaatikoiden eriväriset palikat ropisivat iloisesti matolle, kun Sampo, Aapo ja Kukunorin uusin tulokas Essi lähtivät rakentamaan omaa visiotaan merkityksellisistä yhteisöistä.
Oma tehtäväni oli ohjata leikkiä ja napsia kuvia, mutta en malttanut olla iskemättä näppejäni leikkivälineisiin. Istahdin pehmeällä matolle, nappasin käteeni harmaan legoalustan ja ensimmäisen pitkulaisen legopalikan. Mitähän tästäkin tulisi…? Verkostot… yhteys ihmisten välillä… Silta! Siltojahan me tarvitaan, tietenkin!
Aika kului leikkiessä nopeasti, pisteet ja porukka vaihtuivat. Tarkkailtuani ryhmän työskentelyä eri leikkimetodien parissa, aloin bongata kiinnostavia, käytännön huomioita:
Jokainen leikkijä löysi nopeasti suosikkitapansa paitsi toteuttaa luovuuttaan, myös löytää oma oivalluksensa yhteisestä strategiasta. Persoonallisuuspiirteet alkoivat tulla esiin: jossakin ryhmässä uppouduttiin kuin yhteisestä sopimuksesta omaan, rauhalliseen tekemiseen, kun jossakin seurueessa jaettiin ideoita yhdessä. Toisessa ryhmässä annettiin käsien toimia ja keskustelu soljui strategian sijaan ihan arkisissa asioissa. Ja ryhmädynamiikka vaihtui samalla, kun osallistujat vaihtuivat!
Leikki myös kehittyi luontevasti eteenpäin. Kuin huomaamatta yksittäisistä taideteoksista alkoi hahmottua pöydille (ja legolattialle) kokonaisuuksia ja johtopäätöksiä, ajatuksia ajatuksista. Siitä mistä yksi oli aloittanut työstämisen, toinen jatkoi teosta eteenpäin.
Vaikka leikkijöillä olisi riittänyt luovuutta kenties tunneiksi eteenpäin, kokoonnuimme lopulta yhteenvetoon. Pöydille syntyneet taideteokset herättivät ihastusta, naurua ja ahaa-elämyksiä. Wau.
Mitä kaikkea saimmekaan aikaan – vain yhdessä leikkien? Kuinka jokainen meistä osasikaan synnyttää abstrakteista teemoista jotain konkreettisesti käsinkosketeltavaa, ymmärrettävää – välineinä ainoastaan värikynät, lasten muovailuvahat ja läjä legoja?
Esimerkki: Muovailupisteellä eräs hanketiimiläinen muotoili erivärisistä muovailuvahoista toisiinsa punoutuneet köynnökset: “Uuden kehittämiseen kuuluu, että meidän täytyy uskaltaa riskeerata ja ottaa vastaan yhteentörmäykset, ja riski, jotta voi muodostua yhdessä jotain.” Toisen hanketiimin jäsen jatkoi samaa köynnöstä oivaltamalla asetelman päinvastoin: “Mä taas ajattelin, että vaikka kaikki voi olla alussa solmussa, yhdessä kehittämällä asiat selviää. Eli mä lähdin suoristamaan nää mutkat!”
Leikki – mikä mahtava, konkreettinen tapa lähestyä vaikeasti hahmotettavia asioita, löytää uusia näkökulmia ja valjastaa jokaisen uniikit ideat ja luovuus käyttöön!
Selkenikö siis Kukunorin tulevaisuuden suunta, kehittyikö leikkipäivän aikana ymmärrys yhteisestä strategiasta ja tehtävistä? Kyllä, ehdottomasti.
Luova leikkipäivä vahvisti tiimien välistä yhteistyötä, ravisteli tuttuja rutiineja ja tuotti uusia oivalluksia. Jokaisen leikkijän tuotos ja tulkinta oli erilainen, mutta toi silti oleellisen lisäarvon yhteiseen tekemiseen. Eri tulkinnoista huolimatta oli häkellyttävää, kuinka päädyimme lopulta eri reittien kautta samoihin loppupäätöksiin ja strategian ytimeen: Olemme kaikki erilaisia ihmisiä, mutta tarvitsemme toisiamme kasvaaksemme ja kehittyäksemme. Erilaisuus luo uusia polkuja ja mahdollisuuksia. Hyvinvoiva yhteisö on enemmän kuin osiensa summa.”
Leikkipäivä auttoi ymmärtämään yhteistä tehtävää ja tavoitteita, mutta ennen kaikkea se opetti jotain itsestämme ja toisistamme, tavoistamme ajatella ja ymmärtää asioita, työskennellä ja ratkoa ongelmia. Erilaiset leikkimetodit antoivat jokaiselle luontaisen tavan toteuttaa itseään. Väitänkin, että henkilöt, jotka eivät luontaisesti tuo itseään esille, saivat leikin kautta äänensä ja näkemyksensä kuuluville aivan uudella tavalla.
Päivän ansiosta saimme nähdä toisistamme aivan uusia, mahtavia puolia.
Tutkimusten mukaan tulevaisuudessa menestyvät ne organisaatiot, joissa panostetaan ajatustyössä vaatimien taitojen kehittämiseen; näitä ovat mm. kyky kriittiseen ajatteluun ja asioiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun (Lauri Järvilehto, Filosofian akatemia). Tarvitsemme siis uusia tapoja luovia muuttuvassa työelämässä.
Kaikki Kukunorin toiminta perustuu rohkeuteen; pokkaan kokeilla ja tehdä asioita eri tavalla. Tavoitteemme on edistää kestävää hyvinvointia kehittämällä uutta toimintakulttuuria ja sosiaalisia innovaatioita, jotka tuovat ihmiset ja yhteisöt yhteen. Leikkipäivä vahvisti, että olemme oikealla tiellä; paras maaperä uusille ideoille syntyy, kun henkilöstö rakentaa yhdessä luovaan ajatteluun kannustavaa, turvallista ympäristöä, joka tukee kaikkien osallisuutta.
Mitäpä jos teidänkin organisaatiossa ryhdyttäisiin leikkiin? Ehkä yhteinen luova ideapäivä voi olla alku jollekin uudelle? Löydät vinkit leikkimetodeja hyödyntäviin työpajoihin aineistopankistamme.
Piia Heikkinen
Kukunorin viestintäasiantuntija ja Leikkipäivä-verkoston jäsen
–
Luomme yhdessä kulttuuria, jossa toimimme. Tarvitaan yhteisön voimaa ja kollegan auttavaa kättä, tarvitaan luovuutta ruokkiva ympäristö ja turvallinen alusta rakentaa. Tarvitaan juuria ja suunta, jotka ohjaavat kasvua. Tarvitaan unelmia, jotka nostavat ideat lentoon. Jokaiselle on oma paikkansa ja roolinsa.
