7.10.2020
Blogi
Meille jokaiselle ovat tuttuja tarinat, joissa vastoinkäymisten ja vahinkojen kautta päädytään lopulta mahtavaan lopputulokseen. Virheet ja mokat ovatkin organisaatioissa parhaita paikkoja oppia niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla. Silti monessa organisaatiossa virheiden välttely on arkipäivää ja oppimisprosessit jäävät kesken. Miten siis saamme ihmiset mokaamaan rakentavasti?
Keskeistä mokakulttuurin rakentamisessa on ymmärtää ihmisten tunne-elämän toimintaa. Epäonnistuminen tuntuu pahalta ja aiheuttaa häpeän sekä ahdistuksen tunteita. Ensisijaisesti ihmiset pyrkivät välttämään näitä tunteita tekemällä asioita, joissa on pieni riski tehdä virheitä. Mikäli virheiden vältteleminen ei ole mahdollista pyritään mokan sattuessa hakeutumaan pian kohti mukavampia ajatuksia, jolloin tilanne jää analysoimatta ja myös mahdolliset hyödyt saavuttamatta. Tärkeää mokaamisen sallimisessa on luoda turvallinen ja luottamuksellinen tila, jossa epäonnistumisesta johtuvia tunteita voi sietää ja päästä näin näkemään niiden arvon.
Mokaamiskulttuuri ei synny yhteisöön itsestään vaan sen luominen vaatii jatkuvaa työtä, johdon sitoutumista ja heittäytymistä. Esihenkilöltä tämä vaatii tunnetaitojen hiomista ja valmennuksellista otetta, jossa prosessit on kehitetty tukemaan virheistä oppimista.
Palaute kannustaa kehittymään ja tuo oppimisen tekemisen keskiöön lisäten motivaatiota. Mikäli palautetta saa vain silloin kun asiat menevät pieleen ei turvallista ilmapiiriä, jossa uskaltaa myös tehdä virheitä voi syntyä. Palautteen tulisikin olla osa jokapäiväistä kommunikointia, jolloin toiminnan analysointi on tuttua tilanteissa, joissa ollaan onnistuttu ja pystytään tunnistamaan omia voimavaroja. Myönteisessä palautteessa ei kannata säästellä, sillä ilon ja innostuksen kautta tulee myös rohkeus kokeilla uutta ja ideoida.
Mokaaminen tarkoittaa sitä, että ollaan yritetty jotain uutta. Jotta kaikilla riittäisi motivaatio kestää virheitä tulee olla selkeää mihin ollaan pyrkimässä. Kun jumiudutaan paikoilleen on aika palauttaa mieleen visio siitä, missä halutaan olla ja varmistaa, että koko tiimillä on sama näkemys suunnasta ja motivaatio tehdä niitä tekoja, joita sinne pääsemiseksi tarvitaan.
Johdon tärkein tehtävä on luoda luottamuksellinen ilmapiiri, jossa uskaltaa tehdä virheitä. Tähän sisältyy aito vastuunotto siitä, että mokat ovat yhteisiä ja enemmän johdon kuin itse tekijän vastuulla. Mokan jälkeen johdon tehtävä on myös linjata jatko perustuen asiasta tehtyyn analyysiin: jatketaanko samalla radalla, koska homma alkaa luonnistua kun saadaan lisää kokemusta vai kokeillaanko jotain muuta, koska kokeiltu asia ei ollut toimiva ratkaisu ongelmaan. Tärkeää on kuitenkin, ettei mokan tekijä jää yksin virheen kanssa tai asiaa ei sivuuteta, vaikka toisen virheen analysointi voi olla myös analysoijalle epämukavaa.
Virheen tapahtumisen jälkeen on tärkeää huomioida mokanneen henkilön tunteet ja hyväksyä ne sellaisenaan. Iso epäonnistuminen tuntuu kurjalta ja se ei ole se, mihin henkilö itse ja koko tiimi on pyrkinyt. Tosiasia tulee tunnistaa ja sanoa ääneen: tämä ei mennyt niin kuin suunnittelimme ja se tuntuu kurjalta. Huono tunnelma tulee voida purkaa yhdessä ja purun jälkeen tehdä etenemissuunnitelma vision pohjalta. Moka voi lopulta myös muuttua hauskuudeksi ja mokan kautta saatua arvoa voidaan juhlistaa lopulta yhdessä. Sitten kun siihen ollaan valmiit ja päällimmäinen pettymys on saatu purettua pois.
—
Anita Patanen
Kirjoittaja on Kukunorin viestintävastaava, jonka intohimona on urheiluvalmennus ja toimintakulttuurin kehittäminen
Haluatko oppia lisää keskustelevan työkulttuurin luomisesta? Tule mukaan webinaariimme tiistaina 20.10.2020 klo 13.00 – 15.30. Ilmoittaudu mukaan: https://pokka.kukunori.fi/kukunori/tulevaisuuswebinaari22
