Yhteiskunnassamme vammaiset henkilöt ovat ryhmä, joka jää usein paitsioon huolimatta siitä, että puhutaan maailman suurimmasta vähemmistöstä. Kesällä 2018 juttelimme ystäväni kanssa siitä, kuinka jopa pienet ja yksinkertaisesti korjattavissa olevat asiatkin hankaloittavat meidän, ja kaikkien muidenkin vammaisten henkilöiden, elämää.
Pohdimme ystäväni kanssa, että vammaisjärjestöjen tueksi tarvitaan kaupallinen toimija puhumaan esteettömyyden kieltä. Päätimme perustaa palvelumuotoiluyritys Riesa Consultative Oy:n tämän haasteen taklaamiseksi. Keräsimme ympärillemme sopivan tiimin ja lähdimme työstämään ideaa. Kaikilla tiimimme jäsenillä on vuosien kokemus vammaisuudesta ja halu tehdä maailmasta parempi paikka. Nyt meillä on yritys, joka tarjoaa avaimia esteettömyyden kokonaisvaltaiseen edistämiseen.
Perustimme Riesa Consultative Oy:n loppuvuodesta 2018, ja jo nyt, reilun vuoden aikana, kiinnostuksen määrä on ollut huomattavaa. Esteettömyys- ja yhdenvertaisuusasioiden on selvästi aika nousta valtavirtaan ja julkiseen keskusteluun. Suomen väestö ikääntyy ja toimintarajoitteisten henkilöiden määrä kasvaa huomattavasti tulevina vuosina. Se, joka ottaa esteettömyyden huomioon sekä tiloissaan että palvelussaan, erottuu edukseen. Me haluamme olla osaltamme luomassa tätä suurta yhteiskunnallista muutosta. Mielestämme palvelumuotoilu on täydellinen keino tämän muutoksen aikaansaamiseksi.
Palvelumuotoilu keinona muutokseen
Mitä palvelumuotoilu sitten tarkoittaa? Se on työkalu, joka kaivetaan esille silloin, kun halutaan saada aikaan onnistunut asiakas- tai palvelukokemus. Oleellista onnistuneessa palvelumuotoilussa on asiakkaan ongelman syvällinen tunteminen ja asiantuntevat ratkaisumallit – ja me tunnemme esteettömyyden. Ihmislähtöinen palvelupolku ottaa kaikki huomioon yhdenvertaisesti. Hyvä palvelumuotoilu katsoo myös tulevaisuuteen: kuten todettua, väestön ikääntymisen johdosta erityistarpeita omaavien ihmisten määrä lisääntyy kiihtyvällä tahdilla.
Usein esteettömyysasiat mielletään kalliina projekteina ja vain rakentamiseen liittyvinä toimenpiteinä. Ne ovat kuitenkin myös paljon muuta. Esimerkiksi palveluiden esteettömyydellä pystytään paikkaamaan monia fyysisenkin esteettömyyden puutteita. Se on vaivaton ja kustannustehokas tapa tuoda lisäarvoa sekä vammaisille henkilöille, yrityksille että yhteiskunnan kaikille eri toimijoille aina valtion organisaatioista kolmanteen sektoriin. Palveluiden esteettömyys taas lähtee liikkeelle jo asenteista.
Esteettömyys on asia, jonka tarpeeseen havahdutaan usein vasta sitten, kun on pakko. Olkoon se pakko sitten lain sanelemia määräyksiä rakentamisen yhteydessä tai tilanne, jossa tämä ihmisryhmä muistetaan vasta siinä vaiheessa, kun jokin ongelma on jo noussut keskusteluun ilmetessään käytännön elämässä tai yhteiskunnassa laajemmin. Näin ei kuitenkaan enää pitäisi olla – eletäänhän vuotta 2020 ja YK:n vammaisyleissopimuskin on Suomessa ratifioitu jo miltei neljä vuotta sitten.
Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava kirjoitti Facebook-sivuillaan 9.3.2019 seuraavasti: “Teille milleniaaleille: jos julkinen hallinto tukehtuu hitauteensa, älä silti luovuta. Organisoi uudistava toiminta muualle. Luo tapahtumia, kansanliikkeitä, perusta yrityksiä ja osuuskuntia. – – –Mene edeltä, lainsäätäjä raahautuu kyllä perässä.” Kun esteettömyysasioista ja yhdenvertaisuudesta tehdään näkyviä, ihmiset, julkiset toimijat ja yritykset yhä enenevissä määrin ymmärtävät näiden asioiden arvon ja merkityksen.
Järjestöt keskeisessä asemassa
Monimuotoisuus esimerkiksi työelämässä niin kuin kaikessa muussakin yhteiskunnan toiminnassa lähtee ylläkirjoittamastani. Kun esteettömyyden ja vammaispolitiikan asia integroidaan kaikkeen politiikkaan ja toimintaan, voidaan saada aikaan näkyviä muutoksia. Juuri tässä myös järjestöillä on keskeinen rooli.
Kansalaisten yhteenliittyminä ja äänitorvina järjestöt voivat ensinnäkin esimerkillään edustaa sellaista yhteiskuntaa, joka haluaa ottaa kaikki mukaan. Tämä toteutuu parhaiten pitämällä esteettömyyden ohjenuoraa mukana kaikessa omassa toiminnassa ja viestinnässä. Olkoon se käytännössä vaikkapa sitä, että tilaisuuksien esteettömyys varmistetaan, eikä toimintaa järjestetä sellaisissa tiloissa, joka jo rakenteellisilta ominaisuuksiltaan sulkee ryhmän ihmisiä ulkopuolelleen, tai sitä, että viestinnässä esteettömyys näkyy niin kuvastossa, sanastossa kuin siinäkin, että tapahtumien yhteydessä muistetaan kuvailla tilan esteettömyyttä. Jo pelkkä signaali siitä, että asia on muistissa, on iso tekijä, jolla erottuu edukseen ja nostaa asiaa esille.
Järjestöt ovat myös elintärkeä linkki eri toimijoiden välillä. Esimerkiksi julkisen sektorin tai yritysten uudistaessa toimintaansa, tulee järjestöjen aktiivisesti tarjota osaamistaan heidän käyttöönsä. Se voi olla vaikkapa palvelujen taikka tiedon tarjoamista. Muistuttamista ja käytännön toimintaa, joka liittää kansalaiset ja yksilöt mukaan isomman pyörän toimintaan. Järjestöillä on tässä valtavana etulyöntiasemana suora vuoropuhelu kansalaisten kanssa ja niiden kansalaisyhteiskunnan parissa harjoittamansa toiminnan hyvien tulosten ja esimerkkien tarjoaminen kaikkien käyttöön. Järjestöjen on mahdollista omassa roolissaan myös tehdä rohkeitakin avauksia – ennakkoluulottomuus on kortti, joka järjestöjen kädessä saa ison arvon. Esimerkkinä kerrottakoon, että laadin itse toisessa työssäni työ- ja elinkeinoministeriössä selvitystä vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteellisista esteistä. Hyödynnän sekä selvitystyössäni että myöhemmin toimenpide-ehdotusteni poliittiseen toteuttamiseen saattamisessa järjestöjen arvokasta tietoa ja osaamista.
Eli mitä enemmän tietoa esteettömyydestä lisätään ja aihe on näkyvillä, sen paremmin myös vammaiset henkilöt pystyvät osallistumaan ja työskentelemään sekä kokevat, että myös he ovat yhdenvertaisia yhteiskunnan jäseniä. Kun aloitin ministeriössä, vieläpä tosiaan juuri tämän aihepiirin parissa, huomasimme, että vaikka rakennusmääräyksiä oli noudatettu ja toimivia esteettömiä wc-tiloja talosta löytyi, ei esteettömyys silti toteutunut siten, että siellä voisi oikeasti toimia. Mutta kaikki halusivat ryhtyä yhdessä toimeen ja nykyään sähköisten ovenavaajien ja esteettömien reittien ansiosta pystyn nykyään toimimaan työympäristössäni itsenäisesti. Ja tämä muutos lähti siitä asenteesta, että minun asiantuntemukseni haluttiin käyttöön, kun oli päätetty haluta nostaa vammaisten henkilöiden osallisuus myös politiikan toteuttamiseen.
Olen myös saanut kiittäviä kommentteja muilta työntekijöiltä siitä, kuinka paljon helpompi työpaikalla on nyt liikkua vaikkapa läppäriä ja kahvikuppia kantaen tai kyynärsauvoja käyttäen. Esteettömyydessä parasta onkin se, että se ei ole keltään pois, vaan auttaa meitä kaikkia. Minun tapauksessa vain esteettömyys todella määrittää kykyni toimia yhteiskunnan täysivertaisena jäsenenä. Riippumatta siitä, mikä on fyysinen toimintakykymme, olemme kansalaisia, kuluttajia ja työntekijöitä.
Anni Kyröläinen
Asiantuntija
Riesa Consultative Oy
