Organisaatioiden tekemällä työllä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Valitettavasti työn vaikutukset eivät aina näy ulospäin, sillä monet toimijat kamppailevat mittaamisen, raportoinnin ja viestinnän kanssa.
Miten hyvinvoinnin parissa toimivien organisaatioiden tulisi kertoa toimintansa vaikutuksista? Millaisia haasteita kohtaamme viestinnässä ja miten voimme nämä taklata?
Vaikutuksista viestittäessä monet organisaatiot kompastuvat kolmeen yleiseen sudenkuoppaan, jotka on mahdollista välttää suunnittelulla.
Yhtenä keskeisimpänä haasteena on toimenpiteiden kuvauksen sekoittuminen toiminnan vaikutuksien kanssa. Toisin sanoen kuvataan sitä, mitä toiminnassa on tehty sen sijaan että kerrottaisiin mitä toimenpiteillä on saatu aikaan.
Monet organisaatiot raportoivat vaikutuksia esittelemällä keräämiään tilastoja eli jakamalla tietoa esimerkiksi osallistuneiden ihmisten, kerätyn rahan tai järjestettyjen tapahtumien määrästä. Vaikka nämä luvut ovatkin tärkeitä jää tällöin epäselväksi millaista positiivista muutosta toiminnalla ollaan saatu aikaiseksi.
Vinkki 1: Taktisten toimintojen ja osallistujatilastojen esittelemisen sijaan osoita datasi pohjalta miten tukesi on lisännyt edistämääsi positiviista muutosta.
Toisena haasteena on liian iso informaation määrä tai vaikutuksien kannalta epäolennaisen datan esittäminen.
Vaikutuksien arviointia tehdään usein ison datamäärän pohjalta ja helposti herää halu esittää jokainen yksityiskohta. Kaiken datan tarkka läpikäynti on olennaista arviointia tehtäessä, mutta liian iso informaation määrä viestittäessä johtaa helposti siihen, että vastaanottaja ei ymmärrä toiminnan keskeisiä vaikutuksia.
Vinkki 2: Laajan datan esittelyn sijaan keskity löytämään informaation seasta vaikuttavuustiedon ydin, joka auttaa muita ymmärtämään tuloksiasi ja sitä mitä toiminnalla on saatu aikaan.
Kolmantena haasteena on vertailukelpoisen tiedon puute, jolloin ymmärrys oman toiminnan merkityksestä muutoksen ajajana jää epäselväksi.
Vertailukelpoinen data tarjoaa mahdollisuuden löytää oman toiminnan vahvuudet sekä tunnistaa kehityskohteet. Mikäli vertailukelpoinen data puuttuu on vaikea osoittaa oman toimintansa hyöty verrattuna muihin.
Vinkki 3: Vertaa dataasi käytännön ja tutkimuksen avulla hyviksi todettuihin mittareihin ja käytä raportoinnissa tiettyä ennalta määriteltyä viitekehystä. Nosta viestinnässä esiin vertailudatan avulla löydetyt erottautumistekijät ja oman toimintasi vahvuudet.
–
Tehokkaampi arviointi ja selkeämpi toiminnan vaikutuksista viestiminen rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, millainen merkitys organisaatioiden tekemällä työllä on ihmisten hyvinvoinnille. Samalla luodaan yhteiskunnallisella tasolla pohja vastuulliselle toiminnalle, jossa päätöksenteko perustuu todellisiin vaikutuksiin, ei pelkkiin oletuksiin. Huolella tehty arviointi ja tuloksista viestiminen sitouttaa sidosryhmiä ja auttaa kehittämään toimintaa entistä vaikuttavammaksi, jotta hyvinvointivaikutukset ovat kestävällä pohjalla ja hyödyttävät laajempia yhteisöjä pitkällä aikavälillä.
–
Haluatko kehittää toiminnan arviointia helpommaksi ja tehostaa vaikutuksista viestimistä? Kaipaatko välineitä ja tukea arviointiin? Tutustu Pokka -hyvinvoinnin arviointialustaan, joka on kehitetty mittaamaan toimintasi konkreettisia hyvinvointivaikutuksia ja löytämään kehittämiskohdat.
