Mistä olet tällä hetkellä kiitollinen elämässäsi? Millaisia hyviä asioita koet kotona, läheisten kanssa tai muussa arjessasi? Entä mitä kiitollisuuden aiheita löydät työpaikallasi juuri nyt?
Jos kiitollisuuden tunnistaminen ja kokeminen keskellä työarkea tuntuu haasteelliselta, et ole yksin. Kiire, tulospaineet, multitaskaaminen ja muut nykyajan työelämään liitettävät tekijät voivat helposti peittää alleen pienet, mutta merkitykselliset hetket, joista tuntea kiitollisuutta ja arvostusta työssään.
Kiitollisuuden äärelle kuitenkin kannattaisi pysähtyä, myös ammatillisessa elämässä. Kukunorin podcastissa vierailleen positiivisen psykologian maisteri ja motivaatiovalmentaja Johanna Huhtamäen mukaan kiitollisuuden harjoittaminen on erityisen tärkeää niillä elämänalueilla, joissa ihminen ei välttämättä tunnista kiitollisuuden aiheita ja kohtaa enemmän kuormitusta.
Kiitollisuus ei ole nimittäin vain tunne, jota kokea ohikiitävinä hetkinä, kun henkilökohtaisessa elämässä sujuu hyvin; se on kokonaisvaltainen hyvinvointia ja psyykkistä resilienssiä ylläpitävä taito, jota jokainen voi opetella. Kun keskitymme pieniin, hyvältä tuntuviin hetkiin, opimme tunnistamaan ympärillämme enemmän positiivisia asioita. Kiitollisuus voidaan nähdä siis oikeastaan työvälineenä, jolla voimme ohjata ajatteluamme suuntaan, joka ruokkii positiivista muutosta ja kehitystä.
Vietämme valveillaoloajastamme noin kolmasosan ajan työn parissa, joten voi perustellusti kysyä: miksi ihmeessä kiitollisuuden taitoa kannattaisi harjoittaa vain vapaa-ajalla?
Työyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta kiitollisuuden olemukseen liittyy tuoreen tutkimuksen valossa eräs kiinnostava seikka. Johannan mukaan kiitollisuus ei nimittäin ole lainkaan yksilöstä lähtöisin oleva tai riippuvainen asia. Kiitollisuus syntyy aina ihmisen ulkopuolelta käsin ja vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, täysin yksilön henkilökohtaisista teoista, onnistumisista ja lähtökohdista huolimatta.
Kiitollisuus onkin ennen kaikkea jaettu kokemus, joka levittää hyvinvointia ja positiivista ilmapiiriä ympärilleen kuin lumipalloefekti. Ja mikä rohkaisevinta, kiitollisuutta eivät koe vain kiitoksen jakaja ja vastaanottaja, vaan kaikki tilanteessa läsnä olevat ihmiset.
Johannan havainnot tukevat työelämän muita tutkimuksia – ja monen omia käytännön kokemuksia; organisaatioissa, jossa kiitokseen kannustava kulttuuri on osa arkea, työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi yhteisön jäseniksi, mikä lisää yksilön motivaatiota ja organisaatioon sitoutumista, vahvistaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja positiivista ilmapiiriä.
Käytännössä kiitollisuus työyhteisössä on ajattelun lisäksi käytännön tekoja; palautteen antamista, toisten huomioimista ja kohtaamista ei vain suorittavina kollegoina, vaan arvokkaina ihmisinä.
Johannan silmiä avaavan podcast-vierailun jälkeen me Kukunorin viestintätiimiläiset pysähdyimme kiitollisuuden äärelle. Osaammeko hyödyntää kiitollisuuden “tosipotentiaalia” työyhteisössä? Osaanko itse antaa ja vastaanottaa positiivista palautetta, löytää kiireisessä arjessa merkityksellisiä hetkiä ja kohtaamisia, tukea osaltani myönteistä työilmapiiriä?
Olemme kehittäjäorganisaatio, joten oli aika kääriä hihat ja testata kiitollisuuden taidon harjoittamista käytännössä. Kutsuimme mukaan koko työyhteisön kiitollisuuskahveille ennakkotehtävän kera!
Minkälainen kokemus kiitollisuusharjoitus oli? Lue lisää blogista ja järjestä omat kiitollisuuskahvit työyhteisön kesken:
kiitollisuusharjoitus-nain-vahvistat-tyoyhteison-hyvinvointia-ja-positiivista-ilmapiiria