Verkostomaista toimintaa kuvaa usein satunnaisuus, vapaaehtoisuus ja vertaisuus. Siinä missä työskentelemme yleensä tarkkaan rajatuissa tehtävissä ennakkoon määritellyissä organisaatioissa ja niiden toimipaikoissa, verkostomainen työ tarjoaa vaihtoehtoisen ja usein joustavamman tavan toimia. Kenties verkostomaisessa työssä piilee yksi mahdollisuus, jonka avulla voisimme taklata mielen hyvinvoinnin parantamisen kaltaisten ilmiöiden moninaisia tekijöitä?

Verkostoja on monenlaisia. Etenkin oppimisverkostot tai jonkin tavoitetta toteuttavan projektin ympärille ympärille kootut koordinoidut verkostot saattavat olla tuttuja monille. Sen sijaan löyhät innovaatioverkostot ovat nousussa tapana vaikuttaa jaettuihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.

Kuva: Mieke van der Bilj-Brower/MaRS

Aihepiiriä tutkineen Mieke van der Bilj-Browerin mukaan innovaatioverkostoja kuvaa se, että verkoston jäsenet saattavat olla monissa tiimeissä ja organisaatioita, joita yhdistää jaettu ilmiö, kun esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltainen globaali ongelma. Verkoston toimijoita yhdistää pyrkimys muotoilla ja toteuttaa toisten tekemisestä tietoisena aloitteita, jotka pyrkivät vaikuttamaan ilmiöön.

Innovaatioverkostot ovat luonteeltaan avoimia, jolloin kuka tahansa miltä tahansa sektorilta voi ottaa osaa yhteiseen tekemiseen. Innovaatioverkostossa on toki jonkinlainen ydinryhmä tai ydinryhmiä, jotka pitävät huolta sen jatkuvuudesta, mutta osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen, jolloin mukana voi olla myös vain silloin, kun sen kokee tarpeelliseksi tai siihen on aikaa.

Vaikuttavuus on yhteiskunnallisesti orientoituneiden järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden tavoitteena. Vaikuttavuus on visio positiivisesta muutoksesta toiminnan kohteena olevien ihmisten elämässä.

Seuraava Sitrassa kehitetty kuva erittelee sitä, miten näkökulmaa voi laajentaa organisaatioiden perinteisestä panos-tuotossuhteen tarkastelemisesta kohti vaikutuksia ja vaikuttavuutta.

Kuva: Sitra: Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata?

Siinä missä ennakkoon määritellyissä tehtävissä huomio on usein tehokkuutta kuvastavissa panos-tuotossuhteissa, kuten esimerkiksi rahassa ja sillä saatavilla tuloksilla, samanlaisiin vaikutuksiin voidaan päästä monilla tavoilla.

Usein sanotaan, että hehkulamppu ei syntynyt kynttilöiden jatkuvasta kehittämisestä. Kynttilöiden tekemiseen panostetaan ainakin vahaa sekä narua ja näiden määrää kasvattamalla saadaan tuotoksiksi enemmän kynttilöitä. Kynttilöiden käytön vaikutus on jonkin pimeän tilan valaiseminen, mutta niin kuin tiedämme, samaan vaikutukseen voidaan päästä hehkulampuilla. Vaikutusten hahmottaminen on tärkeää, sillä ne avaavat mahdollisuuden toisin ja uusilla tavoilla tekemiselle sekä monilla tavoilla tulkittavan, mutta samansuuntaisen toiminnan tekemiseen.

Kun näkökulma siirretään yksittäisen organisaation, palvelun tai projektin panos-tuotossuhteista muutosta asiakkaiden näkökulmista eritteleviin vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen, vähenee yksittäisen organisaation tai toimijan vaikutus suhteessa kokonaisuuteen.

Esimerkiksi maahanmuuttajan kykyyn toimia Suomessa vaikuttavat monet organisaatiot ja saattaa mennä pitkäkin aika ennen kuin maahanmuuttaja oppii tietämään minkä organisaation kanssa kanssa tulee asioida missäkin asiassa. Seuraava kuva esittää tätä kokonaisuutta.

Kuva: Migri/Inland Design

Koska organisaatiot, palvelut ja projektit toteuttavat usein yksittäistä osaa normaalin ihmisen elämänkokemukseen vaikuttavista osioista, organisaatioiden on vaikea nähdä tätä kokemuksellisuuden metsää niiden omalla takapihalla olevilta puilta. Isot yhteiskunnalliset ongelmat, kuten köyhyys, asunnottomuus, ilmastonmuutos tai mielenterveyden ongelmien lisääntyminen ovat usein monisyisiä sekä moninaisia ilmiöitä, joita yksittäiset organisaatiot, palvelut tai projektit eivät kykene hahmottamaan saati sitten taklaamaan.

Jos ajatellaan niin, että kaikkien yllä kuvattujen organisaatioiden tavoitteena on maahanmuuttajan suhteen jaettu vaikutus eli esimerkiksi se, että “maahanmuuttaja osaa löytää ja hyödyntää hänen tarvitsemansa julkiset palvelut”, kenties näiden kannattaisi tehdä enemmän yhteistyötä kehittääkseen palveluita, jotka voisivat jouhevammin palvella maahanmuuttajan haastavaa elämäntilannetta. Samaa ajattelua voisi soveltaa myös muille alueille, kuten vaikkapa mielen hyvinvoinnin suhteen, jossa haasteita ja ratkaisuja voi olla potentiaalisesti monia.

Verkostomainen työ helpottaa yhteyksien luomista perinteisesti erillään olevien toimijoiden välille ja voi mahdollistaa haastavien ilmiöiden taklaamisen luomalla käsityksen yhteisistä vaikutuksista sekä askelista kohti parempaa vaikuttavuutta.

Tänä keväänä kokeilemme verkostomaista toimintaa, johon voi osallistua monella tavalla.

#Kahvitauko – aitoja ihmisiä ja aiheita netin välityksellä

Usein sanotaan, että kahvitauolla, lounaalla tai vesipisteellä kuulee tärkeimmät omaa työtä koskevat jutut ja juorut. #Kahvitauko on mahdollista toteuttaa myös virtuaalisesti ja ihmisten kanssa, joihin ei välttämättä joka päivä törmää muuten. Uteliaiden kehittäjien vertaisverkosto kutsuu kokeilemaan #kahvitauko-konseptia Zoom-videopuhelujen välityksellä.

Tervetuloa mukaan ensimmäiseen #Kahvitauko-keskusteluun 27.2. klo 9-10 Zoom-videopuhelussa. Lisätietoja Facebook-tapahtumasta.

Uteliaiden kehittäjien vertaisverkosto

Joko olet mukana Uteliaiden kehittäjien vertaisverkostossa? Toimintaa voi seurata ja siihen voi osallistua Facebook-ryhmässä. Tervetuloa!