Kukunorin viime vuonna käynnistynyt kulttuuripaja NET järjestää naiserityistä toimintaa Helsingissä. Yksi aktiviteeteista on viikottain kokoontuva naisten oma uimaryhmä. Lue kulttuuripajan projektikoordinaattori Kosar Naeemin kokemuksia yhteisöllisestä, naisten voimavaroja vahvistavasta vertaistoiminnasta.
Kun astuu uimahallin ovesta sisään ja suuntaa naisten uimaryhmälle varatuille altaille, voi huomata jotain poikkeuksellista. Ei ainoastaan vedessä liikkuvien naisten määrä, vaan myös heidän välillään vallitseva yhteenkuuluvuuden tunne on suuri. Naisten omassa uimaporukassa on jotain taianomaista – jotain, mikä saa meidät tuntemaan olevamme osa jotain suurempaa ja tärkeää.
Naisten uimaryhmä on osa naiserityisen kulttuuripaja NET:n toimintaa. Ideat pajan viikottaiseen toimintaan syntyvät suoraan kohderyhmältä – niin kävi myös uimaryhmän tapauksessa. Keskustellessani naisten kanssa eri liikuntamuodoista ja -mahdollisuuksista, uiminen nousi useimmiten esiin. Kulttuurisista, uskonnollisista tai muista henkilökohtaisista syistä johtuen naiset kaipasivat paikkaa, jossa voisivat nauttia vedestä ja liikunnasta ilman ulkopuolisten katseita tai häiriötekijöitä, mutta Helsingissä oli puutetta vain naisille tarkoitetuista uimapaikoista ja -vuoroista.
Uimaryhmät käynnistettiin innostuneiden naisten toimesta, ja pian niiden suosio kasvoi. Ryhmät tarjoavat paikan, jossa naiset voivat kokea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi, vapaana ulkopuolisista odotuksista ja paineista. Hyvin nopeasti sain huomata, että uintiryhmä on naisille paljon enemmän kuin liikuntaharrastus; se on voimaannuttava yhteisö, jossa tuetaan ja kannustetaan toisiaan.
Yksi merkittävimmistä asioista, joita olen pistänyt merkille naisten viikottaisissa kokoontumisissa, on yhteisöllisyyden voima. On ollut ilo nähdä ja kokea, kuinka yhteisöllisyyden tunne vaikuttaa positiivisesti jokaisen osallistujan hyvinvointiin. Naisten silmistä näkee ilon ja onnen, kun he kokoontuvat jälleen yhteen uimahallin altaalla. Täällä he eivät ole vain uimareita, vaan osa naisten uimaryhmän perhettä. Jokainen osallistuja kokee olevansa osa omaa pientä yhteisöä, jossa jokaisella on merkityksellinen rooli.
Tunne ei ole syntynyt itsestään, vaan on rakentunut hiljalleen osallistujien välisen luottamuksen, tukemisen ja yhteisen tekemisen kautta.
Kuten kaikki naiserityisen kulttuuripajan ryhmäaktiviteetit, myös uimaryhmien toiminta perustuu GFP-malliin, eli ideaan toiminnallisesta ohjatusta vertaistuesta. Tämä tarkoittaa sitä, että oman osallistumisen ja voimavarojen vahvistumisen myötä ryhmäläiset ottavat hiljalleen itse vastuuta toiminnan pyörimisestä.
GFP-mallin käyttö ryhmien toiminnassa onkin tukenut uimaryhmään osallistuvien naisten itsetuntoa ja yhteisöllisyyttä entisestään. Monille uimaryhmä on jopa ensimmäinen askel kohti itsenäisyyttä, pelkojen voittamista ja omien rajojen ylittämistä. He oppivat uusia taitoja ja vahvistavat itsetuntoaan vedessä liikkumisen myötä. Naisten vastuu ryhmien ohjauksesta tarjoaa heille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä uusilla alueilla. Lisäksi ryhmät tarjoavat tilaisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja uusien ystävyyssuhteiden luomiseen.
Erityisen vaikuttavaa on ollut nähdä, kuinka naiset ovat lähteneet osallistumaan entistä aktiivisemmin yhteiseen tekemiseen, kukin omalla tavallaan. Jokainen tuo mukanaan henkilökohtaisen panoksensa, olipa se sitten konkreettista apua ryhmän järjestelyissä tai henkistä tukea toisille.
Kokemus yhteisöstä ja yhteisestä päämäärästä on yksinkertaisesti voimaannuttavaa.
Vaikka tiesin, että naisten omalle uimaryhmälle voisi olla tarvetta, en osannut odottaa, että viikottaisista kohtaamisista tulisi näin merkittävä osa niin monen naisen arkea ja hyvinvointia. En osannut odottaa myöskään sitä, kuinka hyvältä tuntuu olla osallisena näin upean yhteisön syntymisessä. Yhdessä olemme luoneet paikan, jossa jokainen tuntee itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi.
Joka kerran kun suljen uimahallin oven perässäni ja astun ulos, sydämessä läikähtää lämmin tunne. Jokaisen kohtaamisen jälkeen olen entistä vakuuttuneempi siitä, että kulttuuripajojen keskeiset toimintaperiaatteet, vertaisuus ja yhteisöllisyys, ovat todellisia yksilön voimavaroja. Ne eivät ainoastaan lisää osallistujien hyvinvointia, vaan se myös rohkaisevat meitä kaikkia olemaan aktiivisia osallistujia omassa elämässämme.
Yhdessä voimme saavuttaa enemmän ja kokea syvempää merkityksellisyyttä.
Kosar Naeemi, naiserityisen kulttuuripaja NET:n projektikoordinaattori
–
Kirjoitus on neljäs osa Kuulumisia kulttuuripajoilta -blogisarjaa, jossa esitellään Suomessa ja maailmalla toimivien GFP-mallin kulttuuripajojen toimintaa eri näkökulmista. Lue myös blogi, jossa Jenni kertoo työstään kulttuuripaja Lumon valmentavana ohjaajana.
